EU torjuu Kreikan ja Italian budjettijouston

Kreikka ja Italia pyysivät EU:lta lupaa ylittää sovitut budjettirajat ja helpottaa tämän talven energialaskuja. Euroopan komissio vastusti pyyntöjä euroalueen valtiovarainministerien kokouksen jälkeen 8. lokakuuta (Reuters). Komissio on tukenut rajatumpaa joustoa: lisätilaa saisi investointeihin, jotka vähentävät fossiilisten polttoaineiden tuontia tulevaisuudessa. Nykyisiin laskuihin annettavan avun on silti mahduttava kunkin maan nykyisen menokaton sisään.

Kaksi kirjettä, sama perustelu

Pääministerit Kyriakos Mitsotakis ja Giorgia Meloni kirjoittivat komission puheenjohtajalle Ursula von der Leyenille. Mitsotakisin mukaan Kreikan pitäisi voida käyttää osa ylimääräisistä arvonlisäverotuloista tilapäiseen ja tarkasti kohdennettuun tukeen ylittämättä menokattoa, jos energian kallistuminen kasvattaa verokertymää budjetoituun verrattuna. Arvonlisävero on useimpien ostosten kulutusvero (Kreikan pääministeri). Mitsotakis mainitsi vaikeuksiin joutuneet kalastajat yhtenä mahdollisena tukiryhmänä, mutta ei esittänyt tuen kustannuksia tai saajien valintaperusteita.

Italian valtiovarainministeri Giancarlo Giorgetti esitti samansuuntaisen perustelun. Rooman menotavoitteet sovittiin 1,8 prosentin inflaatio-oletuksella, vaikka inflaatio oli syyskuussa 4,1 %. Giorgetti haluaa EU:n huomioivan eron arvioidessaan sääntöjen noudattamista (Reuters). Roomassa oli jo harkittu ylimääräisten verotulojen ohjaamista polttoainekuluihin (To Brief).

Poliittisen paineen syy näkyy hinnoissa. Euroalueen energiahinnat olivat syyskuussa 18,8 % korkeammat kuin vuotta aiemmin (Eurostat). Luku selittää, miksi ministerit haluavat toimia. Se ei kerro, kuinka paljon Ateena on saanut lisää arvonlisäveroa tai kuinka paljon liikkumavaraa Roomalla on. Kumpikaan hallitus ei ole julkaissut näitä lukuja.

Talouskomissaari Valdis Dombrovskis vastasi, ettei EU voi jatkuvasti lisätä uusia budjettijoustoja. Hän sanoi kuitenkin, että komissio selvittää molempia pyyntöjä tarkemmin (ANSA).

Miksi verotulojen kasvu ei nosta menokattoa

EU:n budjettisäännöt rajoittavat nettomenojen kasvua. Nettomenot tarkoittavat tässä karkeasti julkisia menoja, joista korkomenot on vähennetty. Kunkin maan on sovittava niiden monivuotisesta kasvupolusta jäsenmaiden valtiovarainministerien neuvoston kanssa.

Menokatto koskee vain menoja, joten verotulot eivät vaikuta laskelmaan. Jos energian kallistuminen kasvattaa arvonlisäverokertymää, katto pysyy ennallaan. Säännön tarkoitus on estää yhden vuoden lisätuloja muuttumasta menoksi, joka jatkuu tuottojen hiivuttua. Giorgettin kritiikki on päinvastainen: kun hinnat nousevat ennakoitua nopeammin, ennalta sovitulla menopolulla saa vähemmän aikaan.

Käytännössä hallitukset voivat yhä rahoittaa energia-apua, mutta vain nykyisen menopolun sisältä (komission virkamiesten muistio). Ateenalla ja Roomalla on kaksi vaihtoehtoa. Menokaton sisällä annettava tuki vaatii muiden budjettimenojen leikkaamista tai lykkäämistä. Menokaton ylittävä tuki tarvitsee EU:n hyväksynnän, ja se rahoitettaisiin todennäköisesti lisävelalla, jonka tulevat veronmaksajat maksavat takaisin.

Brysselin tukema poikkeus

Hyväksytty reitti kulkee kansallisen poikkeuslausekkeen kautta. Säännös sallii maan ylittää sovitun menouran tilapäisesti. Komissio laajensi elokuussa poikkeuksen puolustusmenojen lisäksi hankkeisiin, jotka vähentävät pysyvästi riippuvuutta fossiilisten polttoaineiden tuonnista (komission ohjeistus). Kreikassa tukikelpoisiin menoihin kuuluvat esimerkiksi lämpöpumput (komission suositus Kreikalle).

Lisätila on rajallinen. Sen enimmäismäärä on 0,3 % BKT:stä vuodessa ja yhteensä 0,6 % vuosina 2026–2028 (komission ohjeistus). BKT eli bruttokansantuote mittaa vuoden aikana tuotettujen tavaroiden ja palvelujen kokonaisarvoa.

Tuki hyödyttää eri ryhmiä eri tavoin. Lämpöpumpputuki maksetaan ensin kotitalouksille ja yrityksille, jotka pystyvät teettämään asennustyön, sekä työn tekeville asentajille. Korkean energialaskun kanssa kamppaileva vuokralainen hyötyy tuesta lähikuukausina vain vähän.

Hyväksymiskäsittely on yhä kesken. Kreikan hakemus on tämänpäiväisen valtiovarainministerikokouksen esityslistalla, ja ministerit tekevät siitä virallisen päätöksen (ECOFINin esityslista). Komissio antoi Italiaa koskevan suosituksen 8. lokakuuta (komission suositus Italialle), joten Rooma odottaa vielä neuvoston päätöstä.

EU-johtajat käsittelevät energia-apua huippukokouksessaan 15.–16. lokakuuta (Costan kutsukirje). Komission ja neuvoston päätöksille laajemmista pyynnöistä ei ole asetettu aikataulua. Toistaiseksi komissio on tukenut lisätilaa tukikelpoisiin energia-investointeihin, mutta muodollinen hyväksyntä tarvitaan vielä. Kumpikaan hallitus ei ole saanut lisätilaa välittömään laskuapuun. Ateenan ja Rooman on siis rahoitettava talvitukensa menoista, jotka ne olivat jo suunnitelleet.