EU ottaa €90 miljardin korvausriskin

EU ei siirtänyt 3,2 miljardia euroa Venäjän jäädytetyiltä tileiltä Kiovaan. Euroopan komissio maksoi 25. kesäkuuta summan Ukrainalle ensimmäisenä eränä 90 miljardin euron lainasta (European Commission/EEAS). Raha hankittiin EU:n yhteisellä velanotolla joukkolainamarkkinoilta. Venäjän jäädytetyt varat ovat järjestelyssä mukana, mutta ne eivät poista varsinaista riskiä: se siirtyy EU:n jäsenmaille. Auki on yhä kysymys siitä, kuka maksaa tappion, jos Venäjä ei koskaan korvaa Ukrainalle aiheuttamiaan sotavahinkoja.

Näin laina toimii

EU myy velkakirjoja sijoittajille ja lainaa rahat edelleen Ukrainalle. Lainan ehdot poikkeavat tavanomaisesta. Ukraina maksaa pääoman takaisin vain, jos Venäjä joskus maksaa sotakorvauksia tai muuta hyvitystä. Juristit kutsuvat tätä rajoitetuksi takautumisoikeudeksi. Käytännössä se tarkoittaa, että jos Venäjä ei maksa, lainanantaja jää tappiolle (White & Case).

Suorempi vaihtoehto, Venäjän keskuspankkivarojen luovuttaminen Ukrainalle, kaatui EU:ssa oikeudellisiin vastaväitteisiin ja poliittiseen vastarintaan (Euronews). Kompromissiksi rakennettiin kolmivaiheinen kiertotie.

Ensin jäädytettiin Venäjän keskuspankin varoja, noin 210 miljardia euroa, pääosin käteisenä ja arvopapereina eurooppalaisissa rahoituslaitoksissa. Venäjä ei voi siirtää tai käyttää varoja, mutta omistaa ne edelleen juridisesti. Toiseksi varoille kertyvät korot ja sijoitustuotot erotetaan muusta varallisuudesta ja ohjataan Ukrainan tukemiseen EU-sääntelyn perusteella (European Commission/EEAS, Ashurst). Kolmanneksi näillä tuotoilla katetaan osin korkoja, joita EU maksaa omista Ukrainaa varten liikkeeseen laskemistaan velkakirjoista. Komission mukaan tällaisia tuottoja on jo toimitettu Ukrainalle 3,8 miljardia euroa (European Commission/EEAS).

Tuotot eivät silti kata koko järjestelyä. EU:n jäsenmaiden arvioidaan maksavan yhteisvelan korkokuluja noin 3 miljardia euroa vuodessa (Euronews). Lisäksi tuottovirta heikkenee, kun korot laskevat. EKP eli euroalueen korot määrittävä Euroopan keskuspankki on alentanut korkojaan, mikä todennäköisesti pienentää jäädytettyjen varojen tuottoa ajan myötä. Tarkka vaikutusnopeus ei ole tiedossa.

Belgia on riskin keskellä

Suurin osa jäädytetyistä Venäjän varoista on belgialaisessa Euroclearissa, joka selvittää maiden rajat ylittäviä arvopaperikauppoja. Kun joukkolainat tai osakkeet vaihtavat omistajaa kansainvälisesti, Euroclear toimii välikätenä. Siksi Belgialla on järjestelyssä poikkeuksellisen suuri vastuu.

Belgian pääministeri Bart De Wever on varoittanut, että varojen suora takavarikointi eli pääomaan kajoaminen olisi nykyaikana vailla vertailukohtaa oleva pakkolunastus. Hänen mukaansa se voisi heikentää luottamusta Eurocleariin ja euron kansainväliseen asemaan (Ground News). Belgia vaatii, että kaikki jäsenmaat jakavat oikeudellisen riskin ennen uusia askelia.

Riski ei ole teoreettinen. Venäjän keskuspankki on riitauttanut varojen määräämättömän jäädyttämisen EU:n yleisessä tuomioistuimessa Luxemburgissa. Se katsoo jäädytyksen rikkovan omistusoikeutta ja valtioimmuniteettia (Ashurst). Jos tuomioistuin kaventaa EU:n oikeusperustaa, jako varojen tuoton käyttämisen ja pääomaan koskemisen välillä voi murentua. Ensimmäiset seuraukset osuisivat Belgiaan.

Kuka hyötyy ja kuka maksaa

Ukraina hyötyy heti. Pääministeri Svyrydenkon mukaan 3,2 miljardia euroa on jo valtion budjetissa ja sillä rahoitetaan julkisen sektorin palkkoja ja eläkkeitä (Ukrainska Pravda). Tälle vuodelle odotetaan vielä kahta maksuerää: 3,7 miljardia euroa syyskuussa ja 1,45 miljardia euroa ennen joulukuuta (PubAffairs).

Lasku jää EU:n veronmaksajille, jos järjestely pettää. Takaisinmaksu riippuu Venäjän sotakorvauksista, joita ei välttämättä koskaan saada. Jäädytettyjen varojen tuotto riippuu koroista, jotka ovat laskussa. Oikeusperusta riippuu tuomioistuimesta, jonka ratkaisua ei vielä ole. Eurooppa yrittää rakentaa sillan tuleviin Venäjän korvauksiin, mutta lopputulos voi olla laina, jonka eurooppalaiset budjetit kantavat itse.