EU veikkaa 1 600 pakotenimellä

EU:n ulkoasioiden korkea edustaja Kaja Kallas sanoo unionin valmistelevan syksyksi tähän asti laajinta Venäjä-pakettiaan. Kohteena olisi noin 1 600 henkilöä ja yhteisöä, joilla on kytkös Venäjän aseteollisuuteen (Reuters, Euronews). Lista voidaan tuoda esiin syyskuun alussa, ja päätöstä tavoitellaan lokakuulle (Internazionale). Julkista lakitekstiä, nimiliitettä tai neuvoston päätöstä ei vielä ole.

Kallas voi tehdä aloitteen ja määrittää poliittisen kehyksen. Varsinainen päätös kuuluu neuvostolle, jossa jäsenmaat päättävät ulko- ja turvallisuuspolitiikasta yksimielisesti EU-sopimuksen 31 artiklan nojalla. Sitovat talouspakotteet tulevat voimaan EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen 215 artiklan kautta. Täytäntöönpano jää kansallisille viranomaisille. Tämä ketju ratkaisee, muuttuuko 1 600 nimeä painostuskeinoksi vai hallinnolliseksi listaksi.

Kohteena nimet, ei kokonaiset toimialat

Paketin rakenne on tärkeämpi kuin otsikkoluku. Syksyn paketti ei tiettävästi sisällä uusia kieltoja kokonaisille toimialoille tai kauppavirroille: öljyn hintakattoon ei ole tulossa muutoksia eikä merikuljetuksiin uusia rajoituksia (Internazionale, Portfolio). Sen sijaan tarkoitus on jäädyttää varoja ja katkaista liiketoimet venäläisten asevalmistajien, hankintavälikäsien ja siviilituotteita asejärjestelmiin ohjaavien välittäjien kanssa.

Rajaus on harkittu. EU:n 21. pakotepaketti hyväksyttiin 23. heinäkuuta (Skadden) ja näytti, mitä tapahtuu, kun pakotteet osuvat jäsenmaille kalliisiin toimialoihin. Kreikka, jonka varustamoeduilla oli paljon pelissä, käytti veto-oikeuttaan ja sai poikkeuksen nesteytetyn maakaasun kuljetuksiin ennen kuin päästi paketin läpi (The Irish Times, Brussels Signal). Unkarin rajat venäläisen ydinpolttoaineen ja Venäjän rahoittaman Paks II -ydinvoimahankkeen kohdalla ovat edelleen paikoillaan (Portfolio). Yksimielisyys antaa jokaiselle kotimaisia kustannuksia pelkäävälle hallitukselle mahdollisuuden vaihtaa suostumus poikkeuksiin. Nimilistaan rajattu paketti kiertää nämä kiistat.

Hinta on toinen. 1 600 toimijan listaaminen on helpompi hyväksyä kuin osoittaa vaikuttavaksi. "Laajin" pitää paikkansa nimimäärällä mitattuna. Vielä ei tiedetä, muuttaako se sitä, mitä Venäjä pystyy käytännössä ostamaan.

Vaikutus ratkaistaan täytäntöönpanossa

Käytännön taakka jakautuu epätasaisesti. Saksalaiset tarkkuuskoneita, elektroniikkaa ja ilmailu- ja avaruusalan komponentteja myyvät yritykset joutuvat lisäämään asiakasseulontaa sitä mukaa kuin pakotelistat pitenevät (Skadden). Alankomailla on oma altistuksensa ASML:n kautta. Sirulaitteita valmistavan yhtiön vientivalvontaa kiristettiin kansallisesti vuonna 2023 (Rijksoverheid). Juuri tällaiset yritykset joutuvat tarkistamaan 1 600 uutta nimeä asiakasrekistereistään.

Kiina tekee kuvasta vaikeamman. Kun 21. paketti kohdistui Kiinassa ja Hongkongissa toimiviin yhteisöihin (Chambers EU), Peking lisäsi hollantilaisen laivanrakentajan Koninklijke IHC:n ja 13 muuta eurooppalaisyhtiötä omalle vientivalvontalistalleen (Handelsblatt). Nimilistaan painottuva paketti voi pienentää uusien kiinalaisten vastatoimien riskiä, mutta vain jos uudet kohteet eivät osu kiinalaisiin välikäsiin.

Pakotteet toimivat vasta, kun viejät seulovat asiakkaansa, pankit pysäyttävät epäilyttävät maksut ja tulliviranomaiset saavat valvotut tuotteet kiinni. EU teki pakotteiden kiertämisestä rikoksen vuonna 2024 direktiivillä 2024/1226. Itävallan johdolla toimineet tutkijat ovat purkaneet ainakin yhden verkoston, jonka epäillään vieneen pakotteiden alaisia työstökoneita Turkin, Arabiemiirikuntien ja Keski-Aasian kautta venäläisille asetehtaille (n-tv). Välineet ovat olemassa. Kattavuus on eri asia.

Yhden avoimiin lähteisiin perustuvan selvityksen mukaan länsimaisia komponentteja ja pakotteiden ulkopuolelle jääneitä toimitusketjuja löytyy yhä venäläisistä ohjusjärjestelmistä (ISANS). Täytäntöönpano ei petä kaikkialla, mutta se ei pysy kiertoreittien perässä.

1 600 nimeä nostaa Venäjän sotakoneen huoltamisen kustannuksia (Reuters). Riittääkö nousu, ratkeaa vasta sen jälkeen, kun nimet julkaistaan EU:n virallisessa lehdessä, jossa pakotteista tulee oikeudellisesti sitovia. Kansalliset tullit, pankkien compliance-yksiköt ja vientivalvontaviranomaiset ratkaisevat, tuleeko listasta työväline vai arkistoitava asiakirja. Kallas on antanut lupauksen. Nyt 27 pääkaupungin on tehtävä siitä laki, ja viranomaisten on tehtävä laista käytäntö.