EU ostaa jalansijaa Grönlannista

Ursula von der Leyen saapui viikonloppuna Grönlantiin mukanaan tiettävästi 200 miljoonan euron paketti vuosille 2026 ja 2027. Rahaa on määrä käyttää satelliittiyhteyksiin, merikaapeleihin, datakeskuksiin, uusiutuvaan energiaan ja kriittisiin raaka-aineisiin (EU Perspectives, Le Figaro). Vierailu seurasi kuukausia, joiden aikana Donald Trump oli puhunut Grönlannista julkisesti kuin mahdollisesta amerikkalaisesta intressialueesta. Von der Leyen kutsui EU:n elettä perheen sisäiseksi solidaarisuudeksi (Brussels Times). Solidaarisuuspuhetta ymmärtää paremmin, kun rahavirrat erottaa toisistaan.

Kolme rahapottia, joista yksi on vasta ehdotus

Uusi 200 miljoonan euron rahoitus kattaa kaksi vuotta. Se tulee 225 miljoonan euron päälle, jota Grönlanti saa jo nykyisestä EU-budjetista unionin ulkopuolisille mutta jäsenvaltioihin sidoksissa oleville alueille tarkoitetun rahoituskanavan kautta (EU-OCT Partnership).

Taustalla on kolmas ja suurempi luku. Euroopan komissio on ehdottanut Grönlannille 530 miljoonaa euroa seuraavaan pitkän aikavälin budjettiin vuosille 2028–2034 (European Parliament Legislative Train, EUR-Lex COM(2025)599). Ehdotus tarvitsee vielä kaikkien 27 EU-maan yksimielisen hyväksynnän. Yhteen laskettuna luvut lähestyvät miljardia euroa, mutta vain ensimmäinen summa on uutta rahaa. Toinen oli jo päätetty, kolmas ei ole vielä sovittua menoa.

EU ei osta rahalla mineraaleja. Se ostaa edellytyksiä, joiden varaan mineraalihankkeet, infrastruktuurin käyttö ja poliittinen luottamus voivat myöhemmin rakentua. Komissaari Jozef Síkela sanoi tämän lähes suoraan Arctic Forumissa: Eurooppa haluaa "vahvistaa arktisten yhteisöjen kykyä päättää itse ja tukea päätöksiä investoinneilla" (IEU Monitoring).

Mineraalit ovat vuosien päässä

Grönlannissa on 25 EU:n strategisesti tärkeänä pitämästä 34 kriittisestä raaka-aineesta, muun muassa harvinaisia maametalleja, grafiittia ja molybdeenia (European Sustainable Energy Week). Paperilla potentiaali on suuri. Wood Mackenzien arvion mukaan käytännön todellisuus on toinen: saarella ei toimi yhtään harvinaisten maametallien kaivosta, ja napa-alueen olosuhteet, puuttuva infrastruktuuri ja sääntely viivästyttävät hankkeita vuosilla (Wood Mackenzie). Käynnissä on vain kaksi kaivoshanketta, jotka tuottavat anortosiittia ja kultaa (CSIS).

Grönlannin ulkoministeri Múte Bourup Egede kertoi europarlamentaarikoille, että noin 60 prosenttia Grönlannin maaperästä on yhä kartoittamatta. Alueen 56 000 asukasta elävät asutuksissa, joiden välillä ei ole tieyhteyksiä. Hänen viestinsä Brysselille oli suora: eurooppalaisen investoinnin rinnalle tarvitaan eurooppalaisia yrityksiä, jotka ostavat Grönlannin tuotantoa. "Jos eurooppalaisia yrityksiä ei ole, on muita kiinnostuneita" (Demócrata).

Kvanefjeldin harvinaisten maametallien esiintymä näyttää rajan Grönlannin suunnasta. Hanke on pysähtynyt alueen omaan uraanilainsäädäntöön, mikä kertoo, ettei maailmanmarkkinoiden kysyntä ohita paikallista ympäristölakia (Wood Mackenzie). Euroopan oma kaivosuskottavuus on sekin koetuksella. Ruotsissa LKAB:n suunnittelema harvinaisten maametallien kaivos Kiirunan lähellä uhkaa saamelaisyhteisön viimeistä porojen muuttoreittiä, mistä YK on arvostellut Ruotsia toistuvasti (SVT).

Jalansija ei ole pääsy resursseihin

Rahavierailun rinnalla annettiin myös sotilaallinen signaali. Suomalaisjoukot osallistuivat Arctic Endurance 26 -harjoitukseen, Tanskan johtamaan Grönlannin puolustusharjoitukseen, jossa mukana olivat myös Ranska, Saksa, Ruotsi, Norja, Alankomaat, Islanti ja Belgia (Yle). Harjoitus ärsytti Washingtonia aiemmin tänä vuonna. Suomen puolustusministeri kuvasi sitä normaaliksi liittolaistoiminnaksi (Iltalehti). Yhdessä rahapaketti ja harjoitus osoittavat, että Euroopan hallitukset pyrkivät tekemään Grönlannista vaikeamman käsitellä amerikkalaisena neuvotteluvalttina.

Grönlanti ei ole EU:n jäsen. Se erosi Euroopan yhteisöstä vuonna 1985 kansanäänestyksen jälkeen, jonka taustalla oli kalastuspolitiikka. Grönlantilaisilla on kuitenkin Tanskan kansalaisuus ja sen myötä EU-kansalaisuus. Tanska vastaa edelleen Grönlannin puolustuksesta Tanskan valtakunnan puitteissa (European Parliament Think Tank, Verfassungsblog).

Bryssel voi rahoittaa, pienentää sijoittajien riskiä ja ehdottaa hankkeita. Se ei voi määrätä Grönlannin luonnonvaroista. Von der Leyenin vierailun aikaan julkisuudessa ei ollut eriteltyä menoluetteloa, maksuaikataulua eikä hankintasääntöjä raportoidulle 200 miljoonan euron paketille (European Commission Representation in Denmark). Julistus allekirjoitettiin. Ennen kuin pääministeri Jens-Frederik Nielsenin hallitus hyväksyy hankkeet, luvat ja ostajat Grönlannin ehdoilla, Bryssel on ostanut paikan pöydästä, ei pääsyä saaren luonnonvaroihin.