EU:n Mustanmeren-turvakeskukselta puuttuu hälytysketju

Euroopan komissio on luvannut enintään 50 milj. euroa Romanian ja Bulgarian yhteisesti johtamaan meriturvallisuuskeskukseen. Sen on määrä havaita merellä uhkia ja välittää niistä varoituksia vuodesta 2027 alkaen (komission tiedotustilaisuus, BTA). Julkistettu suunnitelma kertoo, miten viranomaiset yhdistävät havaintojaan. Siinä ei kerrota, kuka välittää varoituksen aluksen päällikölle tai kuka voi toimia sen perusteella. Puute näkyi käytännössä, kun ranskalainen partiointikone varoitti konttialusta noin tuntia ennen meridrooneiden iskua. Alus upposi silti (Reuters).

Ursula von der Leyen ilmoitti rahoituksesta Bukarestissa 9. marraskuuta (Bukarestin puheenvuoro), kuten uutisoimme tuolloin (To Brief). Keskus toimisi siviilijohtoisena verkostona, joka kokoaisi eri maiden viranomaisten havaintoja meriliikenteestä ja merenalaisista kaapeleista (EU:n toimeenpanoraportti).

Toimintamalli on vielä auki. Toimittaja kysyi, mistä 50 milj. euroa otetaan ja mihin se käytetään. Komission tiedottaja vastasi vain, että yksityiskohdista kerrotaan myöhemmin, ja sanoi yhteisen työryhmän selvittävän nyt keskuksen toimintaa (komission tiedotustilaisuus). Julkisuudessa ei ole kerrottu, kuka saa rahoituksen, mistä budjettikohdasta rahat tulevat tai ketkä keskukseen palkataan.

Varoituksen mahdollisuudet ja rajat

Ranskalainen merivalvontakone havaitsi 28. lokakuuta Romanian Constanțan satamasta käsin meridrooneja, jotka suuntasivat kohti kreikkalaisyhtiön hallinnoimaa konttialusta Contship Jetiä. Kone varoitti alusta ja lähistön muita aluksia (Ranskan puolustusministeriö). Bulgarian puolustusministeriön mukaan tieto välittyi myös Bulgarian laivaston operatiiviseen keskukseen, josta johdetaan maan merellä olevien alusten toimintaa (Bulgarian puolustusministeriö).

Droonit iskivät varoituksesta huolimatta. Kaikki 18 miehistön jäsentä pelastettiin, mutta alus upposi myöhemmin (Bulgarian liikenneministeriö, Bulgarian laivasto). Droonien lähettäjää ei ole julkisesti saatu selville.

Tapahtumaan osallistuneet kertoivat, miksi varoitus ei riittänyt pidemmälle. Ranskalaiskoneen päällikön mukaan kone pystyi valvomaan tilannetta ja varoittamaan, mutta sillä ei ollut keinoja tuhota droneja (Maritime.bg). Bulgarian laivaston komentaja, kontra-amiraali Kiril Mihaylov, sanoi, ettei yksikään Bulgarian alus ollut riittävän lähellä droonien pysäyttämiseksi (bTV). Miehistöt valmistautuivat sen sijaan pelastamaan merimiehiä.

Tapaus ei osoita keskuksen epäonnistuneen. Keskusta ei ole vielä olemassa, eikä siviiliviranomaisten tietoverkosto muutenkaan johtaisi sota-aluksia. Hyökkäys kuitenkin näyttää, mitä keskuksen suunnittelussa on ratkaistava: miten varoitus toimitetaan niille, joilla on mahdollisuus toimia.

Kuka varoittaa aluksen päällikköä

Julkaistusta suunnitelmasta puuttuu juuri tämä vaihe. Keskuksen asiakirjoissa ei nimetä viranomaista, joka vastaisi kauppa-aluksen varoittamisesta. Niissä ei kuvata, miten varoitus tavoittaisi aluksen päällikön, eikä nimetä komentajaa, jolla olisi valtuudet määrätä uhkan torjunnasta (EU:n toimeenpanoraportti).

EU:n nykyinen siviiliviranomaisten meridatan jakamisjärjestelmä CISE toimii vapaaehtoisuuteen perustuen. Kukin viranomainen päättää, mitä tietoja se jakaa ja kenelle (EMSA). Jos uusi keskus toimii samalla periaatteella, varoitus tavoittaa aluksen vain, jos tiedon haltija päättää välittää sen.

Kreikkalaisvarustajat joutuvat jo arvioimaan tätä riskiä. Pääministeri Kyriakos Mitsotakis on sanonut varustajien palaavan Mustanmeren-kauppaan vain, jos kulkuväylä on turvallinen. Hän on viitannut rahti- ja vakuutuskustannuksiin (Kreikan pääministerin kanslia). Kreikan lähimerenkulun varustamoja edustava EENMA lähetti 5. marraskuuta hallitukselle ehdotuksen varoitusketjusta. Laivastot välittäisivät uhkatiedot Kreikan meripelastuksen koordinointikeskukseen, joka hälyttäisi alusten operoinnista vastaavat yhtiöt. Ne puolestaan ottaisivat yhteyttä aluksiinsa (Naftemporiki).

Merenkulkuala hahmottelee nyt järjestelmän osaa, jonka komission suunnitelma jättää auki. Komissio on luvannut varoituskeskuksen, mutta julkisesta suunnitelmasta puuttuvat yhä sekä hälytyksen reitti alukselle että viranomainen, joka voi toimia varoituksen perusteella. Komission, Bukarestin ja Sofian perustaman työryhmän on annettava varustamoille ja miehistöille vastaus kumpaankin kysymykseen ennen keskuksen avaamista.