EU:n tekoälymerkintöihin jää poikkeuksia

"EU:n uudet säännöt vaativat merkitsemään tekoälyllä tuotetun sisällön." Väite kiersi viikonloppuna monissa eurooppalaisissa medioissa, mutta se on vain osittain totta. EU:n tekoälysäädöksen avoimuusvelvoitteet tulivat voimaan 2. elokuuta (EU AI Act). Ne eivät silti tuo varoitustekstiä jokaiseen oikolukuohjelman tarkistamaan sähköpostiin tai tekoälyllä viimeisteltyyn kuvaan. Velvoite riippuu siitä, kuka järjestelmää käyttää ja millaista sisältöä yleisölle päätyy.

Kolme esimerkkiä riittää näyttämään eron. Yritys rakentaa asiakaspalveluchatbotin. Toimitus käyttää tekoälyä vaaliartikkelin luonnosteluun. Puoluekampanja julkaisee synteettisen videon vastaehdokkaasta. Kaikki osuvat eri sääntöihin. Osa velvoitteista kohdistuu järjestelmän tekijään, osa käyttäjään, ja vain osa näkyy yleisölle merkintänä.

Rakentaja merkitsee järjestelmän, käyttäjä lopputuloksen

Säädös jakaa vastuut kahteen rooliin. Tarjoaja on taho, joka rakentaa tekoälyjärjestelmän tai tuo sen EU-markkinoille. Käyttöönottaja on organisaatio tai ammattilainen, joka käyttää järjestelmää (EU AI Act). Sama toimija voi olla molempia. Jos pankki rakentaa oman asiakaspalveluchatbotin, se vastaa sekä tarjoajan että käyttöönottajan velvoitteista.

Vertaus elintarvikkeisiin auttaa: valmistaja merkitsee ravintosisällön, ravintola ilmoittaa ruokalistalla allergeenit. Molemmilla on velvollisuutensa, eikä toinen korvaa toista (Stibbe).

Tarjoajan vastuut syntyvät jo suunnitteluvaiheessa. Chatbotin tai ääniavustajan on kerrottava keskustelun alussa, että käyttäjä asioi tekoälyn kanssa (EU AI Act). Synteettisiä kuvia, ääntä tai videota tuottaviin järjestelmiin kohdistuu toinen velvoite: tiedostoon on upotettava piilotettu merkintä. Se muistuttaa enemmän viivakoodia kuin varoitustarraa ja auttaa viranomaisia sekä tunnistustyökaluja havaitsemaan tekoälyllä tuotetun sisällön (Commission guidance).

Käyttöönottajan velvollisuudet näkyvät yleisölle. Jos kampanja julkaisee deepfake-videon, katsojille on kerrottava sen synteettisyydestä. Jos toimitus tai viestintätoimisto julkaisee tekoälyllä tuotettua tekstiä vaaleista, kansanterveydestä tai julkisista menoista, tekoälyn käyttö on ilmoitettava (Stibbe). Velvoitteet kulkevat rinnakkain: yhden täyttäminen ei kuittaa toista.

Jos ChatGPT:tä käytetään illallisideoiden pohtimiseen, nämä säännöt eivät koske sitä. Ne muuttavat ennen kaikkea toimitusten, kampanjoiden, yritysten ja viranomaisten työnkulkuja silloin, kun tekoälyllä tuotettua sisältöä julkaistaan yleisölle.

Oikoluku ei tarvitse leimaa

Tavalliset tekoälytyökalut on rajattu velvoitteiden ulkopuolelle. Kieliopin tarkistin, oikoluku tai käännöstyökalu ei synnytä merkintävelvollisuutta, jos se ei olennaisesti muuta kirjoitetun tekstin merkitystä (Commission FAQ). Henkilökohtainen, muu kuin ammatillinen tekoälyn käyttö jää sääntöjen ulkopuolelle kokonaan (EU AI Act).

Toimitusten kannalta keskeinen poikkeus koskee journalistista vastuuta. Yhteiskunnallisia aiheita käsittelevä tekoälyteksti voidaan julkaista ilman näkyvää merkintää, jos ihminen on aidosti tarkistanut sen ja nimetty henkilö tai organisaatio kantaa toimituksellisen vastuun (Commission FAQ, Canal CEO). Italialaisessa ja espanjalaisessa oikeudellisessa kommentoinnissa korostetaan, että vastuun on oltava dokumentoitu ja todellinen, ei muodollinen hyväksyntä (Corriere della Sera). Taiteellisissa ja satiirisissa deepfake-teoksissa ilmoitus tarvitaan yhä, mutta sen muodon ei pidä rikkoa katselukokemusta.

Säännöt ovat voimassa, yksi siirtymäaika jatkuu

Elokuun 2. päivästä lähtien chatbotin on tunnistettava itsensä, deepfake-sisällöstä on ilmoitettava ja yleistä etua koskeva tekoälyteksti on merkittävä, ellei todellinen toimituksellinen vastuu täyty. Ainoa siirtymäaika jatkuu 2. joulukuuta 2026 saakka ja koskee vain yhtä asiaa: ennen määräpäivää markkinoilla olleiden generatiivisten tekoälyjärjestelmien piilotettua tiedostomerkintää (Cooley, FAZ). Uusien järjestelmien on täytettävä velvoite heti.

Valvonta kuuluu kansallisille viranomaisille. Saksassa Bundesnetzagentur ottaa jo vastaan ilmoituksia maksuttomalla verkkolomakkeella (Bundesnetzagentur). Irlanti on perustanut kansallisen tekoälytoimiston koordinaatiokeskukseksi (RTÉ). Espanjan AESIA toimii jo (AESIA). Avoimuusvelvoitteiden rikkomisesta voidaan määrätä sakko, joka on enintään 15 milj. euroa tai 3 % maailmanlaajuisesta vuotuisesta liikevaihdosta. Se jää alle säädöksen vakavimpiin kieltoihin varatun 35 milj. euron tai 7 prosentin enimmäistason (Commission summary, Handelsblatt).

Seuraavaksi ratkaisee käytäntö: tarttuvatko viranomaiset varhaisiin valituksiin, säilyvätkö piilotetut tiedostomerkinnät pakkaamisen, kuvakaappausten ja uudelleenjulkaisujen ketjussa, ja oppivatko yleisöt merkinnöistä jotakin vai ohittavatko ne kuten muutkin verkon ilmoitukset.