Yhdysvallat uhkaa EU:ta satelliittitaajuuksien suosimisesta

Tavallisen puhelimen ja satelliitin välinen suora yhteys edellyttää sille varattuja radiotaajuuksia. EU haluaa parantaa eurooppalaisten yritysten mahdollisuuksia saada niitä, mutta Washington varoittaa seurauksista. Yhdysvaltain EU-suurlähettiläs Andrew Puzder sanoi, että eurooppalaisiin yrityksiin voitaisiin kohdistaa vastatoimia, jotka olisivat erittäin tuntuvia, jos Bryssel rajoittaa yhdysvaltalaisten satelliittikilpailijoiden pääsyä taajuuksille (Financial Times). SpaceX:llä ei ole varmaa oikeutta seuraaviin toimilupiin, ja Puzderin arvostelema eurooppalaispainotus voi vielä muuttua ennen lain hyväksymistä.

Uhkaus jäi epämääräiseksi. Puzder ei nimennyt tullia, yritystä eikä aikataulua. Hän hyväksyy sen, että EU suojaa arkaluonteista viranomaisviestintää, mutta vastustaa kaupallisia sääntöjä, joiden hän katsoo heikentävän yhdysvaltalaisten kilpailijoiden asemaa. investingLiven mukaan komissio vastasi, että suunnitelmalla halutaan alalle lisää palveluntarjoajia ja että myös EU:n ulkopuolisille yrityksille jää tilaa tarjouskilpailussa (investingLive). Yhdysvallat ei ole aloittanut kauppatoimia.

Mitä Bryssel haluaa jakaa

Lakiluonnos ratkaisee, kuka saa lähettää matkapuhelinsignaaleja avaruudesta tavallisiin puhelimiin, kun nykyiset toimiluvat päättyvät toukokuussa 2027 (Euroopan parlamentin tutkimuspalvelu). Näitä taajuuksia käyttävä satelliitti toimii kuin hyvin kaukana oleva matkapuhelinmasto: se tavoittaa puhelimen siellä, missä maanpäällinen verkko ei toimi. Starlinkin lautasantenniin perustuva internetpalvelu on erillinen palvelu.

Komission ehdotuksessa asetetaan myös peittovaatimukset. Jokaisen kaupallisen luvansaajan olisi viiden vuoden kuluessa palvelun käynnistämisestä katettava 95 % kunkin jäsenmaan väestöstä ja 90 % sen pinta-alasta (komission ehdotus). Vaatimukset koskisivat kaikkia luvansaajia, olivatpa ne eurooppalaisia tai ulkomaisia.

Taajuusalue jaettaisiin kuuteen lohkoon. Kaksi niistä palvelisi IRIS²:een liittyvää suojattua viranomaisjärjestelmää. IRIS² on EU:n suunnittelema satelliittiverkko (EPRS). Kaupalliseen käyttöön jäisi neljä lohkoa. Komission ehdotuksessa kaksi niistä asetettaisiin etusijalle uusille EU:n määräysvallassa oleville toimijoille. Kaksi muuta olisivat avoinna ulkomaisille yrityksille, jotka täyttävät turvallisuutta ja tietojen käsittelyä koskevat ehdot (komission ehdotus, EPRS). EU:n ulkopuolinen toimija voisi jättää tarjouksen, mutta sen asema olisi heikompi kahdessa neljästä kaupallisesta lohkosta.

Miksi SpaceX haluaa mukaan

Nykyiset taajuusoikeudet ovat Viasatilla ja EchoStarilla, jotka EU valitsi vuonna 2009 (EPRS). EchoStar sopi syyskuussa 2025 myyvänsä taajuusomaisuuttaan SpaceX:lle. Kauppasopimuksen aikataulussa mainitaan nimenomaisesti yleiseurooppalainen 2 GHz:n toimilupa (SEC-asiakirja). Kauppasopimus ei kuitenkaan siirrä EU:n toimilupaa, eikä hyväksytystä siirrosta ole tietoa. Vaikka lupa siirtyisi SpaceX:lle, lähellä päättymistään olevan luvan ostaminen ei ratkaisisi sitä, kuka saa seuraavat käyttöoikeudet.

SpaceX on arvostellut suunnitelmaa. Yhtiö varoitti heinäkuussa julkisuuteen tulleessa lausunnossaan, että ulkomaisten palveluntarjoajien rajaaminen avoimiin lohkoihin voisi heikentää palvelua. Sen mukaan jako voisi myös aiheuttaa häiriöitä rajaseuduilla, esimerkiksi Puolan ja Ukrainan rajalla (Le Monde). Kyse on yhtiön väitteistä, joita ei ole testattu riippumattomasti.

Eurooppalaisille yrityksille suunnatulla etusijalla olisi mahdollisia hakijoita. Telefónica, Orange, Vodafone ja Deutsche Telekom ovat käyneet alustavia keskusteluja yhteisestä tarjouksesta (Politico). EU:n oma satelliittiverkko valmistuu myöhemmin: IRIS²:n ensimmäiset satelliitit on määrä ottaa käyttöön vuonna 2029 (ESA). EU:n määräysvallassa olevien toimijoiden suosiminen vaikuttaa vain, jos jokin niistä pystyy rakentamaan toimivan palvelun.

Kuka päättää, ja mitä jäsenmaiden ehdotus muuttaisi

Euroopan parlamentin ja jäsenmaiden on molempien hyväksyttävä asetus. Jäsenmaat neuvottelevat laeista EU:n neuvostossa. Parlamentin teollisuusvaliokunta, jossa itävaltalainen europarlamentaarikko Angelika Winzig johtaa asian käsittelyä, ei ollut äänestänyt siitä 18. lokakuuta mennessä (parlamentin menettelyasiakirja). Kun asetus on hyväksytty, komission on vielä järjestettävä valinta ja päätettävä luvansaajista.

Jäsenmaiden kanta on selvempi. Neuvoston neuvotteluja johtava Irlanti jätti 24. syyskuuta kompromissiehdotuksen, joka rajaisi nykyisille luvanhaltijoille ehdotettua kahden vuoden jatkoaikaa (neuvoston kompromissiesitys). Merkittävämpi muutos koskee eurooppalaispainotusta: se siirrettäisiin lain sitovista artikloista johdanto-osan kappaleisiin, jotka ohjaavat säädöksen tulkintaa. Jäsenmaiden ehdotus siis puoltaisi EU:n määräysvallassa olevia yrityksiä, mutta ei varaisi niille kahta taajuuslohkoa.

Puzder uhkaa vastatoimilla lakiesityksen vuoksi, vaikka sitä vasta kirjoitetaan. Lainsäätäjät pohtivat eurooppalaisten yritysten suosimista, mutta neuvoston nykyisessä tekstissä painotus ohjaisi komissiota sitomatta sitä. Se ei takaisi toimilupaa yhdellekään eurooppalaisyritykselle, ja SpaceX voisi kilpailla kaikista neljästä kaupallisesta lohkosta. Parlamentti ja jäsenmaat ratkaisevat, muuttuuko eurooppalaispainotus sitovaksi taajuusjaoksi.