EU avaamassa Unkarin tukisuunnitelman

Unkarin valtiovarainministeri András Kármán sanoi unkarilaismedialle, että EU-varojen "viimeinen oikeudellinen este" poistuu perjantaina (24.hu). Hän kuvasi yhtä menettelyvaihetta: EU-maiden valtiovarainministerien ECOFIN-neuvoston odotetaan hyväksyvän Unkarin päivitetyn elpymis- ja palautumissuunnitelman, mikä avaa pääsyn noin 10 miljardin euron koronapandemian jälkeisiin elpymisvaroihin (Euronews). Ilmaus pitää paikkansa tämän äänestyksen osalta. Se ei vielä kerro, milloin rahaa maksetaan.

Hyväksyntä on toinen vaihe viidestä

Elpymis- ja palautumistukiväline, eli EU:n koronakriisin jälkeinen rahasto, sitoo maksut uudistuksiin. Menettely etenee vaiheittain: komissio arvioi kansallisen suunnitelman, neuvosto hyväksyy sen, hallitus toteuttaa sovitut välitavoitteet, jättää maksupyynnöt ja saa rahat vasta, kun komissio on tarkistanut kunkin erän ehdot (Commission RRF, Council). Perjantai koskee toista vaihetta. Kolmas, neljäs ja viides ovat yhä edessä.

Unkarin jäljellä olevat ehdot ovat poikkeuksellisen raskaita. Suunnitelmaan sisältyy niin sanottuja supervälitavoitteita. Ne eivät ole tavanomaisia hanke-ehtoja, vaan hallintoa koskevia vaatimuksia: korruptiontorjuntaa, hankintasääntöjä ja tarkastusjärjestelmiä, joilla pyritään estämään EU-rahojen päätyminen poliittisten verkostojen haltuun (Euronews).

Budapest on rakentanut maksukanavan valmiiksi. Parlamentti kiirehti läpi lainsäädäntöä, jonka perusteella varoja ohjataan valtion kehityspankin MFB:n kautta (VG). Uusi laki koskee tosiasiallista edunsaajaa eli henkilöä, joka todellisuudessa hallitsee yhtiötä. Tarkoitus on estää lähipiiriyrityksiä piiloutumasta kuorirakenteiden taakse (CMS). Myönnytykset ovat todellisia, mutta avoimuuslain säätämistä tärkeämpää on, voivatko tutkijat ja tuomioistuimet käyttää sitä riippumattomasti.

Laajempi paketti voi nousta jopa 16,4 miljardiin euroon, kertoo Daily Finland. Siihen sisältyisi lähteen mukaan myös koheesiovaroja, eli EU:n pitkäaikaista aluekehitysrahoitusta, sekä korkeakoulutukseen ja akateemiseen vapauteen sidottuja varoja. Euroopan parlamentin budjettivaliokunta käsittelee asiaa 14. heinäkuuta (European Parliament), mutta komission tai neuvoston ensisijaiset asiakirjat eivät ole vahvistaneet tarkkaa erittelyä.

Aikataulu heikentää Brysselin otetta

Kiire ei johdu vain politiikasta. Elpymis- ja palautumistukivälineessä on tiukat määräajat: jos hallitus ei ehdi käyttää sille varattuja rahoja ajoissa, käyttämätön osuus menetetään pysyvästi. Unkari on jo menettänyt miljardeja euroja tällä tavoin Orbánin hallituksen aikana.

Paine toimii nyt toiseen suuntaan. Brysselin neuvotteluvoima heikkenee määräaikojen lähestyessä, koska vanhenevien varojen jäädyttäminen ei enää aiheuta Budapestille samaa kustannusta. Mitä lähempänä takaraja on, sitä vähemmän jäädytys maksaa Unkarille ja sitä enemmän se rasittaa EU:n uskottavuutta ehtoperusteisena järjestelmänä.

Puola näyttää, miten malli toimii, kun pääsy varoihin avataan. TVN24:n mukaan Puola oli saanut kesäkuuhun mennessä 34,15 miljardia euroa, noin 62 prosenttia sille varatusta potista. Raha on maksettu vaiheittain, ei yhtenä eränä. Puolalaisessa keskustelussa tätä kutsutaan EU-budjetin uudeksi logiikaksi: "rahaa uudistuksista ja välitavoitteista" (Rzeczpospolita). EU voi avata yhden portin ja pitää seuraavat kiinni.

Kuka saa rahat Unkarissa

Ratkaiseva kysymys on jakautuminen. Jos MFB hallitsee rahoituskanavaa, komission valvonta siirtyy varhaisempaan vaiheeseen: Bryssel tarkastelee pankin järjestelmiä eikä jokaista lopullista edunsaajaa erikseen. Se antaa Budapestille enemmän liikkumatilaa päättää, kuka saa lainaa, sopimuksia ja hankkeita. Rakenne syntyi Orbánin kaudella. Nykyhallitus on ottanut sen sellaisenaan käyttöön.

Voittajat ja häviäjät määräytyvät sen mukaan, toimivatko lopullisten edunsaajien tarkastukset. Kunnat, pk-yritykset, yliopistot ja julkiset palvelut hyötyvät vain, jos valvonta ulottuu MFB:n porttia pidemmälle. Valtion lähellä olevat urakoitsijat ja poliittisesti kytkeytyneet yritykset hyötyvät, jos näin ei käy. Saksalaiset valmistajat, kuten Mercedes, seuraavat asiaa käytännön syistä. Yhtiö laajentaa Kecskemétin-tehdastaan noin miljardin euron investoinnilla FinanzNachrichtenin mukaan, ja EU-rahoitteinen oikeudellinen vakaus sekä infrastruktuuri vaikuttavat tehdassuunnitteluun ja alihankintaketjujen luotettavuuteen.

Oikeusvaltiokytkentää koskeva asetus sallii varojen jäädyttämisen vain silloin, kun hallinnon puutteet uhkaavat EU-budjetin suojaa (Regulation 2020/2092). Jos Unkari täyttää asetetut ehdot, jatkuva esto muuttuu omaksi oikeudelliseksi ongelmakseen: ehdollisuus alkaa näyttää rangaistukselta, ja tulevilla hallituksilla on vähemmän syytä noudattaa vaatimuksia.

Jos perjantain päätös toteutuu odotetusti, Unkari siirtyy umpikujasta koeaikaan. Maksuihin se ei vielä siirry.