EU puuttuu Bulgarian 3.5% alijäämään

Bulgaria liittyi euroalueeseen 1. tammikuuta 2025. Seitsemäntoista kuukautta myöhemmin Euroopan komissio käynnistää sitä vastaan virallisesti liiallisen alijäämän menettelyn 3. kesäkuuta. Menettely alkaa, kun julkisen talouden alijäämä ylittää 3 prosenttia BKT:stä. Yksikään maa ei ole siirtynyt euroalueeseen ja valvontamenettelyyn näin nopeasti.

Taustalla on kysymys siitä, keihin EU:n finanssipoliittiset säännöt käytännössä osuvat. Eurostat vahvisti Bulgarian vuoden 2025 alijäämäksi 3,5 % BKT:stä (Economic.bg, BTA). Komission ennusteen mukaan alijäämä kasvaa 4,1 prosenttiin vuonna 2026 ja 4,3 prosenttiin vuonna 2027 (BTA). Niistä kymmenestä EU-maasta, jotka ovat jo menettelyssä tai tulossa siihen, eli noin 37 prosentista unionista, Bulgarialla on pienin alijäämä. Romanian luku on 7,9 %, Ranskan 5,1 % ja Slovakian 4,5 %.

Sama alijäämä, eri kohtelu

Saksan julkisen talouden alijäämä oli Destatisin mukaan vuonna 2025 119,1 mrd. euroa, eli noin 3,5 % BKT:stä. IMF arvioi, että alijäämä lähestyy 4 prosenttia vuoteen 2027 mennessä. Saksaa vastaan ei silti käynnistetä liiallisen alijäämän menettelyä. Se otti käyttöön kansallisen poikkeuslausekkeen, joka sallii puolustusmenoihin enintään 1,5 prosenttiyksikön lisäalijäämän, ja neuvosto hyväksyi sen vastalauseitta. Bruegelin mukaan komissio hyväksyi Saksan finanssipoliittisen suunnitelman "arvioimatta oletuksia tiukasti".

Bulgaria käytti samaa poikkeuslauseketta heinäkuussa 2025. Jos puolustusmenopoikkeus huomioidaan, vuoden 2025 alijäämä mahtuisi 3 prosentin rajaan. Saksalla lauseke estää menettelyn kokonaan. Bulgarialla se vain lieventää tilannetta. Asetelma ei ole uusi. Yhtäkään EU:n perustajavaltiota ei ole koskaan sanktioitu vakaus- ja kasvusopimuksen perusteella. Sopimus on EU:n finanssipoliittinen sääntökirja, johon 3 prosentin alijäämäraja kuuluu. Kun Ranska ja Saksa rikkoivat samoja sääntöjä 2000-luvun alussa, ne lobbasivat onnistuneesti kevyemmän valvonnan puolesta.

Kreikka, jonka alijäämä nousi 15,1 prosenttiin vuonna 2009 vuosia jatkuneen tilastovääristelyn jälkeen, johtaa nyt euroryhmää. Vuonna 2025 sen julkinen talous oli 1,7 % ylijäämäinen (Euroopan komissio). Slovakian finanssipolitiikan instituutti tiivisti muutoksen näin: "Perinteinen jako vastuullisiin ja vastuuttomiin EU-maihin ei enää päde."

Mikä Sofiassa petti

Bulgarian alijäämä ei syntynyt yhdessä yössä. Maassa järjestettiin viiden vuoden aikana kahdeksat vaalit. Se liittyi euroalueeseen toimitusministeristön johdolla, ilman hyväksyttyä budjettia ja tilanteessa, jossa menositoumuksia oli jo kirjattu lakiin. Automaattiset eläke- ja palkankorotukset nostivat henkilöstömenot 12,4 mrd. euroon vuonna 2025, mikä vei 30 % tuloista.

Toukokuussa 2026 virkaan astunut pääministeri Radev syytti edeltäjiään "taloudellisista tempuista": veromaksuja aikaistettiin ja valtionyhtiöiltä nostettiin poikkeuksellisia osinkoja. Entinen valtiovarainministeri Klisurski vastasi, että Eurostat tarkisti kaikki tiedot. Taloustieteilijä Shteryo Nozharovin mukaan kiistanalaisten järjestelyjen arvo oli noin 900 milj. euroa. Väitteet eivät sulje toisiaan pois. Kirjanpito saattoi olla laillista, mutta se antoi julkisesta taloudesta todellista vakaamman kuvan.

Mitä seuraavaksi

Kesäkuun 3. päivän raportti avaa menettelyn. Bulgarialla on kuusi kuukautta aikaa esittää korjaavat toimet. Uudistettu alijäämämenettely pidentää sopeutusajan neljästä vuodesta seitsemään vuoteen maille, jotka sitoutuvat rakenneuudistuksiin. Sofia voisi käyttää tätä reittiä, jos se saa muodostettua vakaan hallituksen. Sakkoja ei ole koskaan määrätty yhdellekään maalle.

Todellinen vipu on EU:n rakennerahojen mahdollinen jäädyttäminen. Bulgaria on niistä riippuvainen, koska BKT asukasta kohti on noin 60 % EU:n keskiarvosta. Maa on käyttänyt vasta 53 % elpymis- ja palautumistukivälineen määrärahoistaan, ja kaikki maksut on saatava vuoden loppuun mennessä. Virallisen budjetin ulkopuolella on toinen riski. Lukoilin kauppayhtiö Litasco on nostanut Bulgariaa vastaan 3 mrd. euron välimieskanteen, joka liittyy yhtiön jalostamoomaisuuden valtiolliseen haltuunottoon. Jos Bulgaria häviää, kertaluonteinen meno vastaisi noin 3:a prosenttia BKT:stä ja muuttaisi alijäämäkuvan selvästi pahemmaksi.

Uskottava korjaussuunnitelma edellyttää toimintakykyistä hallitusta ja hyväksyttyä budjettia. Bulgarialla ei ole kumpaakaan. Kun kymmenen maata rikkoo samaa rajaa ja huomio kohdistuu uusimpaan ja pienimpään euroalueen jäseneen, sääntöjen toimeenpano alkaa näyttää vähemmän taloustieteeltä ja enemmän unionin sisäiseltä hierarkialta.