EU luopuu tulleista 15% kattoa vastaan

Ennen Trumpin kauppasotaa eurooppalaiset tuotteet tulivat Yhdysvaltoihin yleensä 2–5 prosentin tuontitulleilla. Euroopan parlamentin kauppavaliokunnan 2. kesäkuuta hyväksymä Turnberryn sopimus muuttaa asetelman: EU poistaa kaikki tullit amerikkalaisilta teollisuustuotteilta. Vastineeksi Yhdysvallat sitoutuu pitämään eurooppalaisten vientituotteiden tullit enintään 15 prosentissa.

Sopimus lukitsee Euroopalle aiempaa heikommat kauppaehdot. EU luopuu omista tulleistään saadakseen katon, joka on kolme- tai kuusinkertainen vuoden 2018 edeltävään tasoon verrattuna. Perustelu on puolustuksellinen: Trump uhkasi vähintään 25 prosentin tulleilla, joten 15 prosenttia nähtiin pienempänä vahinkona. Sopimuksen arvo riippuu siitä, pitääkö laskelma.

Mihin Eurooppa suostui

Komission puheenjohtajan von der Leyenin ja Trumpin heinäkuussa 2025 Skotlannissa neuvottelema sopimus kattaa suurimman osan teollisuustuotteista. Amerikkalaiset koneet, elektroniikka ja kemikaalit pääsevät Eurooppaan tullitta. Vastaavat eurooppalaiset tuotteet maksavat Yhdysvaltoihin vietäessä 15 prosentin tasatullin. EU sitoutui myös ostamaan lisää amerikkalaista nesteytettyä maakaasua eli LNG:tä ja kannustamaan eurooppalaisia investointeja Yhdysvaltain teollisuuteen. Sitoumusten tarkasta mittakaavasta kiistellään yhä.

Teräs ja alumiini jätettiin sopimuksen ulkopuolelle. Niihin sovelletaan edelleen 50 prosentin Yhdysvaltain kansallisen turvallisuuden tulleja. Kyse on oikeudellisesta mekanismista, jolla presidentti voi sivuuttaa normaalit kauppasäännöt julistamalla tuonnin uhkaksi maanpuolustukselle (Council of the EU, 20 May 2026).

Parlamentti liitti sopimukseen ehtoja. EU:n tullileikkaukset tulevat voimaan vasta, kun Washington toimii ensin. Jos 50 prosentin metallitulleja ei alenneta vuoden 2026 loppuun mennessä, komissio voi keskeyttää koko järjestelyn. Sopimus päättyy joka tapauksessa vuoden 2029 lopussa.

Kauppavaliokunnan puheenjohtaja Bernd Lange sanoi, ettei sopimus ole hyvä. Saksan liittokansleri Merz vastasi, että se oli paras mahdollinen tulos. Molemmat voivat olla oikeassa: sopimus on huonompi kuin aiempi tilanne, mutta täysi kauppasota tulisi kalliimmaksi.

Minne kustannukset osuvat

Suurin isku kohdistuu Saksan autoteollisuuteen. Autotulli nousee 2,5 prosentista 15 prosenttiin, eli kuusinkertaiseksi. Saksa vei Yhdysvaltoihin vuonna 2025 noin 409 000 autoa (Stern). Bochumissa toimivan Center Automotive Researchin arvion mukaan tämä maksaa Saksan autotuotannolle noin 2,5 mrd. euroa vuodessa (Handelsblatt).

Rasitus jakautuu alan sisällä epätasaisesti. Porsche ja Audi, joilla ei ole tehtaita Yhdysvalloissa, kantavat koko 15 prosentin tullin. BMW ja Mercedes voivat Yhdysvaltain kokoonpanotehtaidensa avulla siirtää tuotantoa ja väistää osan kustannuksesta. Sopimus luo siksi hiljaisen kannustimen siirtää valmistusta Amerikkaan. Ajan mittaan se kaventaa Euroopan teollista pohjaa.

Saksan teollisuusjärjestöt arvioivat vahingot suoraan. Maan suurteollisuutta edustava BDI, autoteollisuuden VDA ja konepajateollisuuden VDMA ovat varoittaneet, että sopimus heikentää Euroopan kilpailukykyä ilman riittäviä vastamyönnytyksiä. Kaksi Saksan johtavaa taloustutkimuslaitosta, ifo-instituutti ja IfW Kiel, näkevät sopimuksessa pysyvän rakenteellisen haitan vientiyrityksille, joiden kasvu nojaa Yhdysvaltain markkinoihin.

Yksisuuntainen katu

Amerikkalaiset tuottajat saavat tullittoman pääsyn Euroopan 450 miljoonan kuluttajan markkinoille. Eurooppalaiset tuottajat maksavat Yhdysvaltoihin vietäessä 15 prosenttia. Teräksessä ja alumiinissa maksu on 50 prosenttia.

Sama seinä nousee eurooppalaisten ruoka- ja juomaviejien eteen. Ranskalainen viini, italialaiset erikoistuotteet ja irlantilainen viski jäävät täyden 15 prosentin tullin piiriin ilman poikkeusreittiä. Maatalouskauppa ei kuulunut neuvotteluun. Amerikkalaiset maataloustuotteet saavat paremman pääsyn Eurooppaan, mutta eurooppalainen elintarvikevienti Yhdysvaltoihin ei saa vastaavaa etua.

Todellinen koe tulee joulukuussa. Washingtonilla on seitsemän kuukautta aikaa laskea 50 prosentin metallitulleja, tai EU voi keskeyttää omat myönnytyksensä. Neuvotteluvoima on silti hatara. Trump väläytteli jo toukokuun alussa 25 prosentin autotulleja, jotka ylittäisivät sopimuksen oman katon. Jos komissio käyttää keskeytyslauseketta, se ottaa riskin juuri siitä kärjistymisestä, jota sopimuksella yritettiin välttää. Euroopan uskottavin irtautumisuhka on samalla lopputulos, jota se eniten pelkää. Sopimus kestää vain, jos kukaan ei pakota EU:ta testaamaan uhkaustaan.