EU pohtii Unkari-kanteen hylkäämistä

Euroopan parlamentin puhemies Roberta Metsola kertoi keskiviikkona europarlamentaarikoille kuulevansa koko parlamenttia kahdesta Unkaria koskevasta asiasta: 7 artiklan oikeusvaltiomenettelystä, jolla EU voi puuttua jäsenvaltion demokratia- ja oikeusvaltiopuutteisiin, sekä erillisestä kanteesta Euroopan komissiota vastaan sen vuoksi, että komissio vapautti Unkarille miljardeja euroja vuonna 2023 (Telex). Molemmat kuulemiset käynnistyvät Unkarin pääministerin Péter Magyarin pyynnöstä. Magyarin mukaan oikeusprosessi uhkaa nyt EU-rahoja, joita hänen uudistushallituksensa tarvitsee. Kyse ei hänen mukaansa ole enää Orbánin hallinnosta (The Straits Times/Reuters).

Kanteella on todellinen vaikutus

7 artikla saa yleensä huomion. Parlamentti käynnisti Unkaria koskevan 7 artiklan 1 kohdan menettelyn syyskuussa 2018. Menettely on yhä neuvoston käsittelyssä, mutta ei etene, koska kovempiin seuraamuksiin tarvitaan jäsenmaiden johtajien yksimielisyys. Yksi maa voi siis estää etenemisen. Huhtikuussa 2024 parlamentti vaati päätöslauselmassa neuvostoa eli jäsenmaiden hallituksia toimimaan. Mitään ei tapahtunut. 7 artikla on pitänyt Unkarin poliittisesti merkittynä, mutta se ei ole maksanut Budapestille euroakaan.

Kanne on eri asia. EU-tuomioistuimen asia C-225/24 koskee komission joulukuun 2023 päätöstä vapauttaa Unkarille noin 10,2 mrd. euroa koheesiorahoja eli EU-varoja, joilla kavennetaan alueiden taloudellisia eroja (CURIA). Parlamentin mukaan komissio avasi rahahanat varmistamatta, että Unkari oli todella toteuttanut tuomioistuinlaitosta ja korruptiontorjuntaa koskevat uudistukset, joita rahoituksen saaminen edellytti.

Helmikuussa 2026 julkisasiamies Tamara Ćapeta asettui parlamentin kannalle. Hän esitti, että tuomioistuin kumoaa komission päätöksen, koska uudistusten piti olla voimassa ja käytännössä sovellettuja ennen varojen vapauttamista. Julkisasiamiehen ratkaisuehdotus ei sido tuomioistuinta, mutta tuomarit seuraavat niitä useimmissa tapauksissa. Jos sama linja pitää, syntyy ennakkotapaus: komission päätökset vapauttaa jäädytettyjä varoja voidaan riitauttaa tuomioistuimessa, eikä niitä käsitellä vain poliittisina ratkaisuina. Se muuttaisi ehdollisuuden eli EU-rahojen sitomisen uudistusvaatimuksiin koko unionissa.

Lupausten palkitsemisen riski

Magyarin perustelu kuulostaa päällisin puolin johdonmukaiselta. Hän voitti Orbánin huhtikuussa 2026, sopi komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin kanssa toukokuussa 16,4 mrd. euron uudistus- ja rahoituskehyksestä ja sanoo, että kanne kohdistuu rahoihin, joita hänen hallituksensa tarvitsee korruptiontorjuntasitoumusten toteuttamiseen. Niihin kuuluu liittyminen Euroopan syyttäjänvirastoon, EPPOon, joka tutkii rajat ylittäviä EU-varojen väärinkäytöksiä. Kanteesta luopuminen poistaisi hänen mukaansa oikeudellisen epävarmuuden uudistuksilta, jotka ovat jo käynnissä (The Straits Times/Reuters).

Komissiolle on muodostunut kaava. Se on vapauttanut tai hahmotellut Unkarille ja Puolalle rahoitusta kolmesti: Orbánin aikana Unkarille vuonna 2023, Donald Tuskin paluun jälkeen Puolalle vuonna 2024 ja Magyarille vuonna 2026. Joka kerralla komissio on liikkunut ennen kuin riippumaton arvio on vahvistanut, että uudistukset toimivat käytännössä eivätkä vain paperilla. Parlamentin Unkari-raportoija Tineke Strik on sanonut, että lokakuun tiedonhankintamatka arvioi tuloksia ennen mahdollista ehdotusta 7 artiklan menettelyn vetämisestä takaisin (Telex). Jos parlamentti luopuu kanteesta ennen matkaa ja ennen tuomioistuimen ratkaisua, viesti on selvä: hallituksen vaihtuminen riittää lopettamaan oikeudellisen tarkastelun.

Viesti ei koske vain Budapestia. To Briefin aiempi raportointi on osoittanut, että Puolan hallitus piti Unkarin suunnanmuutosta käytännön keinona avata Euroopan rauhanrahaston korvauksia ja Ukrainan tuen koordinointia, joita Orbán oli jarruttanut. Jos ehdollisuus voidaan peruuttaa aina, kun tilalle tulee Brysselille helpompi hallitus, väline menettää uskottavuutensa ennen seuraavaa koetta.

Mikä jää auki

EU-tuomioistuin ei ole vielä ratkaissut asiaa C-225/24. Jos parlamentti vetää kanteen pois ennen tuomiota, ennakkotapaus komission päätösten tuomioistuinkontrollista menetetään. Jos tuomioistuin kumoaa komission päätöksen sen jälkeen, kun parlamentti on poliittisesti perääntynyt, molemmat instituutiot ajautuvat oikeudelliseen sotkuun: tuomioistuin olisi todennut, ettei rahaa olisi pitänyt vapauttaa, mutta kumpikaan toimielin ei olisi selvässä asemassa toimimaan SEUT 266 artiklan mukaisesti. Artikla velvoittaa EU:n toimielimet noudattamaan tuomioistuimen ratkaisuja.

Magyar voi olla liikkeellä tosissaan. EU:lla ei silti ole varmaa tapaa erottaa todellista uudistusta esitetystä uudistuksesta ennen kuin tulokset voidaan tarkistaa. Parlamentin lokakuun vierailu on ensimmäinen hetki, jolloin ne ovat arvioitavissa. Magyar pyytää europarlamentaarikkoja luopumaan painostuskeinosta ennen sitä.