Eurooppa lupaa rauhan ilman ehtoja

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi kuvasi 23. elokuuta kolmiportaista mallia sodan lopettamiseksi. Ensin tulisi tulitauko, sen jälkeen joukkojen vastavuoroinen vetäminen "vapaalle talousalueelle" ja lopuksi EU:hun ja Natoon kytkeytyvät turvatakuut. Zelenskyin mukaan Ukraina, Yhdysvallat ja eurooppalaiset kumppanit olivat koonneet ajatukset "yhdelle sivulle" (RBC Ukraine, UA.News).

Sivua ei ole julkaistu. Ei Valkoisen talon asiakirjaa, ei Eurooppa-neuvoston tekstiä, ei allekirjoitettua kehystä. Silti Euroopan pääkaupunkeja asetetaan jo rauhanjärjestelyn takaajiksi tilanteessa, jossa sopimuksen ehdot, kartta ja valvontasäännöt ovat yhä julkistamatta.

Päivää myöhemmin Kiovasta annettu Coalition of the Willing -ryhmän lausunto, jonka allekirjoittivat Britannia, Ranska ja Saksa, ei mainitse vapaata talousaluetta lainkaan (gov.uk, Bundesregierung). Lausunto lupaa "vahvat poliittisesti ja oikeudellisesti sitovat turvatakuut", mutta ei kerro joukkojen lähettäjiä, voimankäyttösääntöjä eikä sitä, miten rikkomuksiin vastattaisiin.

Kuten To Brief aiemmin raportoi, Ranskan, Saksan ja Britannian yhteisen neuvottelumuodon taustalla on ollut eurooppalainen pelko siitä, että Washington ja Moskova muovaavat ratkaisun, jonka seuraukset jäävät ennen kaikkea Euroopan kannettaviksi. Nyt pelko on saanut käytännöllisen muodon: takuurakennetta rakennetaan ennen kuin poliittisia ehtoja on olemassa.

Taloudeksi puettu suvereniteettikysymys

Tulitauko on mallin helpoimmin kuvattava osa ja vaikeimmin todennettava. Coalition-lausunto vaatii "täyttä, välitöntä ja ehdotonta tulitaukoa alkaen kosketuslinjalta" ja sanoo monikansallisen joukon sijoittuvan alueelle vasta "uskottavan vihollisuuksien päättymisen" jälkeen (gov.uk, Élysée). Avoimeksi jää, kuka arvioi uskottavuuden ja mitä tapahtuu, kun drooni ylittää linjan.

Toinen osa on ehdotuksen ratkaiseva kohta. Zelenskyi kutsui "vapaata talousaluetta" amerikkalaiseksi ajatukseksi, mutta ei nimennyt hallinnoijaa, karttaa eikä vetäytymisetäisyyttä (UA.News, ANSA).

Termi kuulostaa tekniseltä. Todelliset kysymykset koskevat suvereniteettia: kuka aluetta hallinnoi, mitkä tuomioistuimet ja poliisiviranomaiset siellä toimivat, säilyykö Ukraina muodollisena vallankäyttäjänä ja jäädyttääkö vetäytymislinja Venäjän nykyiset aluevaltaukset. Coalition-ryhmää vetävät Ranska ja Saksa eivät ole julkisesti sitoutuneet kaavaan (Élysée, Merkur).

Turvatakuut ilman toimeenpanokoneistoa

Kolmas osa pyytää Eurooppaa takaamaan Ukrainan turvallisuuden. Rahaa liikkuu jo. Euroopan komissio hyväksyi Ukrainan itsenäisyyspäivänä 6,1 mrd. euroa puolustushankintoihin, joihin kuuluu ilma- ja ohjuspuolustusta, ampumatarvikkeita ja tutkia (Euronews, IEU Monitoring).

Aseapu on kuitenkin sodanaikaista tukea. Tulitauon jälkeinen turvatakuu tarkoittaa muuta: joukkoja maassa, komentorakennetta, kustannusten jakoa pääkaupunkien kesken ja kansallisten parlamenttien mandaatteja. Perustuslailliset vaatimukset vaihtelevat maittain.

Lupaus alkaa hajota, kun hallitukset kertovat, mitä ne todella lähettäisivät. Liettua meni pisimmälle. Presidentti Gitanas Nausėda sanoi Vilnan olevan valmis sijoittamaan maavoimien, pioneerijoukkojen, ilmatorjunnan ja merivoimien suorituskykyjä Ukrainaan, "kun edellytykset ovat olemassa" (Lrytas). Sekin on ehdollista, eikä parlamentin mandaattia ole löytynyt.

Puola veti selvemmän rajan. Donald Tuskin mukaan Varsova ei lähetä joukkoja Ukrainaan, vaan Puolan rooli on logistiikassa ja tukivirroissa Puolan alueelta (TVN24, Bankier). Italia osallistui Coalition-kokoukseen, mutta jättäytyi pois Macronin ilmoittamista loka-marraskuun harjoituksista (ANSA). Ranska esiintyy kokoajana, mutta ei ole julkaissut joukkomääriä, komentorakennetta eikä kustannustenjakomallia (Le Monde).

Venäjä ei ole hyväksynyt kolmiosaista kaavaa. Varaulkoministeri Sergei Rjabkov sanoi Moskovan kuuntelevan uusia ajatuksia vain, jos ne vastaavat "todellisuutta kentällä". Diplomaattikielessä se tarkoittaa Venäjän hallussa olevien alueiden säilyttämistä (Reuters, Al Jazeera). YK:n valtuuttama valvontajoukko törmäisi Venäjän veto-oikeuteen turvallisuusneuvostossa. EU-pakotteiden jatkaminen taas vaatii yksimielisyyttä neuvostossa, jossa yksikin hallitus voi estää päätöksen.

Euroopan tukikoneisto Ukrainalle on rahoitettu ja näkyvä. Rauhankoneistosta ei ole julkaistu toimivia osia. Ennen kuin Burnham, Macron, Merz ja muut kumppanit kertovat takausten nimet, määrät ja säännöt, he tarjoutuvat valvomaan ajatusta, jota kukaan ei ole muuttanut suunnitelmaksi.