Euroopalta puuttuu Oreshnik-ohjuksen torjunta

Venäjä laukaisi 24. toukokuuta Kiovaan ydinasekelpoisen Oreshnik-keskimatkan ballistisen ohjuksen. Isku oli osa sodan suurinta ilmahyökkäystä: yhdessä yössä käytettiin noin 600 droonia ja 90 ohjusta. Ainakin neljä ihmistä kuoli ja yli 100 haavoittui. Kohteiden joukossa olivat Ukrainan ulkoministeriö, Saksan ARD:n studio ja Albanian suurlähettilään residenssi (Kyiv Independent, Deutschlandfunk). Ukrainassa tai muualla Euroopassa käytössä oleva ilmatorjunta ei pysty luotettavasti pysäyttämään asetta.

Puolan operatiivinen johto nosti hävittäjät ilmaan yli kolmeksi tunniksi Naton ennalta ehkäisevässä puolustusvalmiudessa, koska ohjuksen lentorata suuntautui kohti Puolan itärajaa (Euronews PL). Kyse ei ollut diplomaattisesta vastalauseesta vaan sotilaallisesta aktivaatiosta Naton alueella. Sen aiheutti ase, joka liikkuu liian nopeasti maanpäällisille torjuntaohjuksille.

Miksi Euroopan arsenaali ei pysäytä sitä

Oreshnik on keskimatkan ballistinen ohjus eli IRBM-luokan ase. Luokka tarkoittaa 3 000–5 500 kilometrin kantamaa ja kykyä kuljettaa ydinkärkiä. Oreshnikin taistelukärjet palaavat ilmakehään noin Mach 10:n nopeudella ja jakautuvat useiksi erikseen suunnattaviksi alikärjiksi. Tällaisessa nopeudessa jokaisen kärjen ympärille muodostuu ionisoitunutta plasmaa, joka häiritsee torjuntaohjuksia ohjaavia tulenjohtotutkia (ifrankivchanyn.com). Saksan yhdeksän IRIS-T-järjestelmää toimivat risteilyohjuksia vastaan, mutta eivät ballistista uhkaa vastaan (Defence Ukraine). Patriot ei riitä näihin nopeuksiin. Arrow-3 on ainoa Euroopassa hankinnassa oleva järjestelmä, joka on rakennettu tätä ohjusluokkaa varten, mutta se ei saavuta täyttä suorituskykyä ennen vuotta 2030 (JNS).

Ranskan ja Italian SAMP/T NG, uuden sukupolven ilmatorjuntajärjestelmä, on määrä testata taistelukäytössä Ukrainassa tänä vuonna Venäjän ballistisia ohjuksia vastaan (Army Recognition). Oreshnikin alikärkien torjuntakyvystä ei silti ole näyttöä.

Vladimir Putin on sanonut, että "useat tällaiset ohjukset, myös tavanomaisilla taistelukärjillä, voisivat aiheuttaa ydiniskuun verrattavaa tuhoa". Ase voi kantaa tavanomaisia räjähteitä, mutta se on suunniteltu myös ydinkärjille. Jokainen käyttö pitää epäselvyyden tarkoituksella hengissä. EU:n ulkoasioiden korkea edustaja Kaja Kallas kutsui laukaisua "vastuuttomaksi ydinaseuhkapeliksi" (Ukrainska Pravda).

Puheet liikkuvat, kalusto ei

Ajoitus oli harkittu. Kaksi päivää ennen iskua Yhdysvaltain ulkoministeri Rubio totesi, että Yhdysvaltain välittämät rauhanneuvottelut olivat kariutuneet (EA World View). Sitä ennen Venäjä oli päättänyt ydinaseharjoitukset, joihin osallistui 64 000 sotilasta. Harjoituksissa käytiin läpi Oreshnikin käyttöä ja ydinkärkien käsittelyä Valko-Venäjällä (Army Recognition).

Liittokansleri Merz tuomitsi "vastuuttoman eskalaation", mutta ei ilmoittanut uusista sotilaallisista sitoumuksista (Spiegel). Saksa johtaa European Sky Shield Initiative -hanketta, 23 maan ilmatorjunnan yhteishankintakehystä. Sen ainoa keskimatkan ballistisia ohjuksia vastaan tarkoitettu kerros on Arrow-3, johon on vielä neljä vuotta. Ranska rakentaa erillistä järjestelmää tämän kehyksen ulkopuolella. Sillä on kahdeksan kumppanimaata ja se nojaa Emmanuel Macronin tarjoamaan eurooppalaiseen ydinpelotteeseen (Le Grand Continent). Puola, jonka hävittäjät nousivat puolustamaan maan ilmatilaa, ei ole mukana kummassakaan ohjelmassa.

Unkarin ulkoministeri Orbán Anita kutsui iskua "raa'aksi" ja "hyväksymättömäksi" (Telex). Budapest viesti myös valmiudesta purkaa pitkäaikainen estonsa pakotteille Venäjän patriarkka Kirilliä vastaan (Euronews). Unkari kieltäytyy silti edelleen aseavusta Ukrainalle eikä allekirjoita Naton itäsivustaa koskevia julistuksia. Sanat muuttuivat, politiikka ei.

Bulgaria vaikeni. Bulgarian Lukoil-jalostamon omistavan sveitsiläisen holdingyhtiön 3 miljardin euron välimiesmenettelyuhka pitää pääministeri Radevin hallituksen hiljaisena. Bulgaria on yhä yksi neljästä EU-maasta, jotka eivät tue sotarikostuomioistuinta Putinia vastaan (DW, Debati.bg).

Viro, joka käyttää puolustukseen 5 prosenttia BKT:stä, muotoili tilanteen jyrkimmin. Ulkoministeri Tsahkna varoitti Moskovan pyrkivän vetämään Euroopan "ennenaikaisiin rauhanneuvotteluihin", joiden tarkoitus olisi keventää pakotepainetta eikä lopettaa sotaa (ERR). Baltian maiden presidentit vaativat Natoa korvaamaan kiertävät ilmavalvontapartionsa pysyvällä ilmapuolustusoperaatiolla (President.ee).

EU:n ulkoministerit kokoontuvat tällä viikolla. Huoneen keskusteluja määrittää ero kahden asian välillä: Puola nosti hävittäjät ilmaan sellaisen aseen takia, jota se ei voi ampua alas, ja Euroopalta puuttuu torjuntakyky ainakin vuoteen 2030 asti.