€100:n kaasuhinta näkyy ensin tehtaissa

Euroopan viitehinta kaasulle kävi keskiviikkoiltapäivänä 100 eurossa megawattitunnilta. Hinta oli noin 4 % edellistä kaupankäyntipäivää korkeampi, ja taso nähtiin ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2022 (Reuters). Nousu kertoo, että Eurooppa joutuu kilpailemaan Aasian kanssa meritse kuljetettavasta kaasusta sen jälkeen, kun liikenne Hormuzinsalmessa häiriintyi. Kaasua paljon käyttävät tehtaat ja kaasulla tuotettuun sähköön nojaavat markkinat tuntevat hinnannousun ensin. Kotitalouksien laskuissa se näkyy myöhemmin.

Hinta perustuu Alankomaiden Title Transfer Facilityyn (TTF), virtuaaliseen kaupankäyntipaikkaan, jonka hinta toimii Euroopan kaasun tukkumarkkinoiden viitehintana. Kyseinen sopimus koskee marraskuussa toimitettavaa kaasua (ICE). Hinta kattaa vain kaasun, ei kuljetusta, veroja tai myyjän katetta. Keskiviikon 100 euroa oli lyhyt käväisy kaupankäynnin aikana, ei taso, jolla markkinahinta pysyi.

Miksi Hormuzinsalmen häiriö nostaa kaasun hintaa Euroopassa

Nesteytetty maakaasu eli LNG on kaasua, joka on jäähdytetty nesteeksi tankkerikuljetusta varten. ENTSOGin, Euroopan kaasuverkko-operaattoreiden yhdistyksen, mukaan Hormuzin reitin kautta kulkee tavallisesti noin 20 % maailman LNG-kaupasta (ENTSOG). Kansallisia energia-alan sääntelyviranomaisia koordinoiva EU-virasto ACER kertoi, ettei kesällä tullut EU:hun merkittäviä määriä Qatarin LNG:tä (ACER).

Eurooppa ostaa suoraan Qatarista suhteellisen vähän kaasua, mutta Hormuzin häiriö nostaa silti hintoja. Kun Persianlahden kaasulastit eivät pääse liikkeelle, eurooppalaiset ja aasialaiset ostajat kilpailevat samoista joustavista toimituksista. TTF-hinta nousee, kunnes riittävä määrä tankkereita suuntaa Eurooppaan. Aiemmin tehdyistä sopimuksista maksetaan niiden ehtojen mukaan: hinta voi seurata TTF:ää vain osittain tai viiveellä.

Varastot kertovat kiristyneestä tilanteesta. EU:n maanalaiset kaasuvarastot olivat 74,96-prosenttisesti täynnä 28. lokakuuta, kun vuotta aiemmin osuus oli noin 83 % (GIE AGSI). Eurooppa lähtee talveen aiempaa pienemmällä varastopuskurilla.

ENTSOG testasi, kuinka pitkälle puskuri riittää. Jos LNG:tä saadaan oletetusti, varastoista on talven lopussa jäljellä 29 % (ENTSOG). Se jättäisi varaa kylmään kevääseen. Jos LNG:tä saadaan noin 20 % oletettua vähemmän, varastoista on jäljellä 13 % (ENTSOG). Varastot eivät silloinkaan tyhjene, mutta liikkumavara kutistuu selvästi. ENTSOG huomauttaa, että testissä arvioidaan putkien ja terminaalien toimintaa eikä ennusteta, mitkä kaasulastit saapuvat. Saksan verkkoviranomaisen Bundesnetzagentur arvioi maan kaasunsaannin olevan vakaa ja vakavan niukkuuden riskin pieneksi (Bundesnetzagentur). Näiden tietojen perusteella Euroopan keskeinen ongelma on hinta, ei kaasun riittävyys.

Sama hinta, hyvin erilaiset laskut

Täydet varastot eivät tee kaasusta halpaa. Italian varastot olivat 90,88-prosenttisesti ja Saksan 61,73-prosenttisesti täynnä (GIE AGSI), mutta molemmat maat maksavat seuraavista kaasulasteistaan saman viitehinnan mukaan. Suurempi ero syntyy siitä, miten vahvasti kaasu vaikuttaa sähköön.

Euroopan päivittäisissä sähkön tukkumarkkinoiden huutokaupoissa kunkin tunnin hinnan määrää kallein voimalaitos, jota kysynnän kattaminen edellyttää. Usein kyse on kaasulla toimivasta voimalasta. Euroopan ympäristökeskuksen arvion mukaan kaasu vaikutti vuoden 2026 ensimmäisten 16 viikon aikana tukkusähkön hintaan 66 prosentissa analysoiduista Italian tunneista (EEA). Italian sähkön hinta seuraa siksi läheisesti kaasun hintaa. Espanjassa, jossa aurinko- ja tuulivoima kattavat usein kysyntää, vastaava osuus oli vain 9 % (EEA). Kiinteähintaisten sopimusten yritykset ja kotitaloudet eivät maksa suoraan huutokauppahintaa, mutta sopimusten uusintahinnat heijastavat sitä.

Sopimukset myös viivästyttävät kaasun hinnannousun näkymistä laskuissa. EKP:n analyysin mukaan tukkuhinnan muutokset siirtyivät vähittäishintoihin yhden–kolmen kuukauden kuluessa yli puolessa euroalueen maista (ECB). Kiinteähintaiset sopimukset, säännellyt tariffit ja kaasun ennakko-ostot sovittuun hintaan selittävät, miksi hinnat nousevat muualla hitaammin. Noin kolmasosassa maista siirtymä kesti seitsemästä kahteentoista kuukauteen (ECB).

Puola näyttää, kuinka pitkälle sääntely voi viivästyttää hinnannousua. Maan sääntelyviranomainen on pitänyt myORLENin kaasutariffin siihen kuuluville kotitalouksille 197,29 zł:ssa megawattitunnilta 31. joulukuuta 2026 asti (URE). Teollisuusasiakkailla, joiden sopimushinta seuraa TTF:ää, ei ole vastaavaa suojaa. Energiavaltaiset teollisuudenalat, kuten kemiantehtaat, jotka käyttävät kaasua sekä polttoaineena että raaka-aineena, tuntevat nousun todennäköisesti ensin.

Lyhyt käväisy 100 eurossa ei vielä kerro kaasupulasta eikä näy kotitalouksien laskuissa. ENTSOGin lukujen perusteella Eurooppa selviää talvesta myös siinä tapauksessa, että LNG:tä saadaan vähemmän. Kustannukset riippuvat siitä, pysyvätkö tukkuhinnat lähellä tätä tasoa kuukausia samalla kun ennakko-ostojen hintasuojaukset päättyvät ja tariffit päivittyvät. Jos hinnat pysyvät korkeina, sopimukset määräävät maksujärjestyksen: ensin maksavat Italian sähkönkäyttäjät ja TTF-hintaan sidottujen sopimusten tehtaat, viimeisenä jäädytetyn tariffin piirissä olevat Puolan kotitaloudet.