Venäjän uhkat kiristävät asealan turvatoimia

Viiden eurooppalaisen tiedustelupalvelun edustajat kertoivat Financial Timesille, että Venäjä tehostaa toimia eurooppalaisten puolustusyritysten toimitusjohtajien ja muun ylimmän johdon surmaamiseksi. Lehden selvitys julkaistiin 11. lokakuuta (Financial Times). Johtajien mukaan varoitukset ovat muuttaneet heidän turvallisuusjärjestelyjään. Uhkalistalla ovat suurten asekonsernien rinnalla myös pienet drone- ja komponenttivalmistajat. Julkisista tiedoista ei käy ilmi, että uhkat olisivat hidastaneet toimituksia Ukrainaan.

Mitä varoituksissa kerrotaan

Viranomaiset liittivät suuren osan suunnittelusta Venäjän sotilastiedusteluun GRU:hun. Heidän mukaansa hankkeet jakautuvat maiden rajojen yli: valvonta, käytännön järjestelyt ja itse isku ovat eri ihmisten vastuulla eri maissa. Jos kuvaus pitää paikkansa, uhkien havaitseminen vaikeutuu. Yksittäinen kansallinen poliisi saattaa nähdä vain pienen osan toiminnasta, joka yksinään vaikuttaa harmittomalta.

Financial Times ei nimennyt tiedustelupalveluja eikä julkaissut niiden käyttämiä tietoja. Yksi viranomainen sanoi, että pelko itsessään palvelee Moskovan tarkoitusperiä. Yritykset saattavat epäröidä yhteistyötä Ukrainan kanssa, vaikka iskuja ei koskaan tapahtuisi.

Saksan hallituksen arvio antaa selkeintä riippumatonta tukea käsitykselle uhkan kasvusta. Berliini arvioi parlamentille 2. syyskuuta antamassaan kirjallisessa vastauksessa puolustusalan yrityksiin kohdistuvan uhkan suureksi (Bundestagin vastaus). Vastauksessa nostettiin esiin Ukrainaa tukevat yritykset, eikä yksittäisiin johtajiin kohdistuvia iskuja suljettu pois.

Saksan sisäistä tiedustelupalvelua BfV:tä johtava Sinan Selen varoitti 5. lokakuuta parlamentin kuulemisessa, että Venäjä on valmis sabotaasiin ja surmiin (Bundestag). Kyse on hallituksen uhka-arviosta. Se ei vahvista Financial Timesin kuvaamia yksittäisiä suunnitelmia.

Aiempi surmahanke ja vakoilutapaus

Armin Papperger johtaa Rheinmetallia, joka on yksi Ukrainan suurimmista aseiden toimittajista. Yhdysvaltalaismedioissa kerrottiin heinäkuussa 2024 tiedustelutiedosta, jonka mukaan Venäjä suunnitteli Pappergerin surmaamista. Berliini sanoi suhtautuvansa tietoihin vakavasti, mutta Rheinmetall ei vahvistanut hanketta suoraan (Reuters). Papperger kertoi Financial Timesille, että hänellä on nyt poliisin ja yksityisen turvallisuuspalvelun suoja.

Selvin oikeusprosessiin edennyt näyttö Venäjän kiinnostuksesta puolustusalan johtajiin tulee Baijerista. Saksan liittovaltion syyttäjävirasto ilmoitti 24. maaliskuuta 2026 pidättäneensä kaksi epäiltyä, joiden epäillään vakoilleen ulkomaisen tiedustelupalvelun hyväksi joulukuusta 2025 lähtien (Saksan liittovaltion syyttäjävirasto). Epäiltyjen kohteena oli henkilö, joka toimitti drooneja Saksasta Ukrainaan.

Saksalaismedia nimesi kohdehenkilöksi dronevalmistaja Donaustahlin toimitusjohtajan Stefan Thumannin. Hän on sittemmin jättänyt väliin joitakin alan messuja ja kiristänyt turvatoimiaan. Tapaus koskee toimittajan valvontaa, ei murhasuunnitelmaa. ZEITin mukaan pidätysmääräyksissä ei esitetä syytöstä salamurhan valmistelusta (ZEIT).

Kuka maksaa suojelusta

Yritykset maksavat työntekijöidensä suojaamisesta, ja pienillä toimittajilla on vähemmän varaa kattaa kuluja. Useat johtajat kertoivat Financial Timesille lisänneensä henkilökohtaista turvallisuuttaan viimeisen puolen vuoden aikana hallitusten neuvosta. BfV on kehottanut yrityksiä palkkaamaan yksityisiä lähisuojeluryhmiä (Financial Times).

EU tarjoaa tähän vain vähän suoraa apua. EU:n poliisivirasto Europol voi analysoida ja jakaa tiedustelutietoa maiden rajojen yli, mutta henkilösuojelu ja pidätykset kuuluvat kansallisille viranomaisille (EUR-Lex). Useaan maahan ulottuva uhka jää siksi yritysten hoidettavaksi, yksi kansallinen viranomainen kerrallaan.

Järjestely kuormittaa yrityksiä eri tavoin. Rheinmetallin kokoinen konserni pystyy rahoittamaan yhteydenpitoa poliisiin ja yksityisiä vartijoita. Erikoistunut drone- tai komponenttivalmistaja joutuu maksamaan samantyyppiset kulut paljon pienemmillä tuloilla. Silti suuri osa Euroopan Ukrainaan suuntautuvasta asevalmistuksesta kulkee tällaisten yritysten kautta useissa maissa.

Yksi johtaja kertoi lehdelle, että yritys siirsi tuotantopaikkansa Länsi-Euroopassa Venäjän uhkausten vuoksi. Johtaja ei kertonut yrityksen tai tuotantopaikan nimeä eikä maininnut tuotannon menetyksistä.

Johtajien mukaan varoitukset ovat muuttaneet heidän matkustamistaan ja suojaamistaan sekä yhdessä nimeämättömässä tapauksessa tuotantopaikan sijaintia. Julkisesti ei ole toistaiseksi osoitettu, että uhkien vuoksi olisi menetetty aseita, komponentteja tai toimituksia Ukrainaan. Berliini on esittänyt yksityiskohtaisimmat julkiset varoitukset. Saksan hallituksella olisi parhaat edellytykset kertoa, onko jokin tapaus vähentänyt tuotantoa, mutta se ei ole tehnyt niin julkisesti.