Väärennetty GPS hämää Itämeren liikennettä

Rahtialuksen komentosillalla Suomenlahdella sijaintinäyttö näyttää kaiken olevan kunnossa. Koordinaatit, kurssi ja nopeus pohjaan nähden näyttävät uskottavilta. Näyttö on vihreä. Sijainti on silti väärä.

Juuri siksi spoofing eli paikannussignaalin väärentäminen on hankalampi ilmiö kuin häirintä. Häirinnässä vastaanotin peittyy kohinaan, jolloin signaali katoaa ja miehistö näkee heti, että järjestelmä ei toimi. Väärentämisessä vastaanottimelle syötetään uskottava mutta virheellinen sijainti, joka näyttää normaalilta (Dryad Global). Ruotsin viranomaisten mukaan tällainen manipulointi on muuttumassa Itämerellä järjestelmällisemmäksi: miehistöt eivät kohtaa vain kadonneita signaaleja vaan myös vääriä signaaleja, jotka näyttävät oikeilta (SVT).

Häiriöalue ulottuu Kaakkois-Ruotsista ja Gotlannista kohti Suomen, Puolan ja Baltian maiden merireittejä. Turvallisuusarviot osoittavat johdonmukaisesti Venäjään. Crisis24 arvioi, että Moskova jatkaa GPS-häirintää Itämerellä elektronisen sodankäynnin keinona, jonka vaikutukset valuvat siviililiikenteeseen (Crisis24). EU:n avaruusohjelmavirasto EUSPAn pääjohtaja on puolestaan sanonut, että Euroopan itärajalla esiintyy erittäin voimakasta häirintää, joka koskee sekä GPS:ää että EU:n omaa Galileo-järjestelmää (EUPerspectives). Julkista teknistä aineistoa, joka sitoisi yksittäiset tapaukset tiettyihin venäläisiin lähettimiin, ei kuitenkaan ole. Epäily on vahva, todistusaineisto ohut.

Mitä lentäjät ja laivamiehistöt joutuvat käytännössä tekemään

Latvian lennonvarmistus on antanut pysyviä varoituksia Riian lentotiedotusalueelle: GPS voi olla epäluotettava, ja lentäjien on tukeuduttava lennonjohtajien tutkaohjaukseen sekä vanhempiin maassa sijaitseviin navigointimajakoihin (Latvia NOTAM). Matkustajalle tämä ei tarkoita, että lentokoneet putoaisivat taivaalta. Se tarkoittaa vähemmän käytettävissä olevia lähestymismenetelmiä, suurempaa työkuormaa ohjaamossa ja mahdollisia reittimuutoksia (EASA).

Merellä Ruotsin merenkulkuviranomainen on varoittanut häiriöistä, jotka vaikuttavat GPS:ään, alusten seurantajärjestelmiin ja tutkaan Itämerellä ja Suomenlahdella (Swedish Maritime Administration). Vilkkailla väylillä ja kapeissa satamalähestymisissä miehistö ei voi nojata yhteen sijaintilähteeseen. Sijainti varmistetaan käsin: tutkahavaintoja verrataan karttaan, maamerkeistä otetaan suuntimia ja nopeutta lasketaan. Vaikka mitään näkyvää vaaratilannetta ei synny, lisätyö kuluttaa polttoainetta ja miehistön keskittymistä.

Suomi on tuntenut paineen suoraan. Rajavartiolaitos on varoittanut voimakkaista GPS-häiriöistä Suomenlahdella, ja Norjan viranomaiset ovat havainneet uudentyyppistä häirintää, jota selvitetään myös Suomessa (Yle, Yle). Lauttaliikenteelle ja rannikkoliikenteelle häiriöistä on tullut arjen ehto: satamien lähellä ajetaan varovaisemmin, tähystystä lisätään ja taustalla on tieto siitä, että mittarit voivat valehdella.

Vanhat varmistukset, hitaat päivitykset

Euroopan ensimmäinen puolustuslinja on yhä matalatekninen: navigointivaroitukset, maassa sijaitsevat majakat, manuaaliset ristiintarkistukset ja parempi tapa raportoida häiriöistä. Eurooppalaista lentoliikennettä koordinoiva EUROCONTROL seuraa lentokoneiden sijaintidataa kartoittaakseen, missä signaalit heikkenevät verkon eri osissa (EUROCONTROL). Puolan geodeettinen viranomainen on sopinut yhteistyöstä reaaliaikaisessa satelliittisignaalien analyysissä, jotta tavallinen signaalin heikkeneminen voidaan erottaa tahallisesta häirinnästä (gov.pl).

Konkreettisin tekninen parannus on Galileon OSNMA-ominaisuus. Käytännössä kyse on navigointisignaalin digitaalisesta vesileimasta, jonka avulla vastaanotin voi tarkistaa, tuleeko signaali todella satelliitista eikä maassa olevasta jäljittelijästä (EUSPA). Ongelma on käyttöönoton hitaus. Yhteensopivat vastaanottimet on saatava lentokoneisiin, aluksiin ja ajoneuvoihin, jotka ovat jo käytössä. Se vie vuosia.

Nykyaikainen liikenne, pelastuspalvelut ja infrastruktuurin ajoitus nojaavat satelliittisignaaleihin, jotka suunniteltiin maailmaan, jossa niiden väärentämistä ei pidetty arkisena riskinä. Itämerellä oletus on murtunut. Suojaukset etenevät, mutta häirintä on jo osa toimintaympäristöä. Väärennetty sijaintinäyttö ei herätä huomiota. Se näyttää hiljaa väärän paikan.