Suomi sallii NATO:n ydinasekuljetukset

Suomessa liittolaisten ydinaseiden maahantuonti, kuljetus ja varastointi on sallittua 1. heinäkuuta alkaen, jos kyse on Suomen tai Naton puolustuksesta. Maahan ei ole tulossa ydinkärkiä. Muutos on silti olennainen: rikoslain yleiskielto poistuu, ja seuraavat ratkaisut tehdään pitkälti muualla kuin eduskunnan täysistuntosalissa.

Eduskunta hyväksyi muutoksen äänin 125–61. Se purkaa ydinräjähteitä koskeneen ehdottoman kiellon (Kaleva, Yle). Aiempi laki kielsi maahantuonnin, valmistuksen, hallussapidon ja räjäyttämisen. Uusi sääntely pitää ydinaseet lähtökohtaisesti kiellettyinä, mutta sallii maahantuonnin, kuljetuksen ja hallussapidon, kun ne liittyvät Suomen tai Naton puolustukseen (uutinen.ai). Helsinki on ilmoittanut, ettei se suunnittele ydinaseiden pysyvää sijoittamista Suomeen rauhan aikana (RBC Ukraine).

Suomi muutti sitä, mitä Nato voi kriisissä tehdä Suomen alueella laillisesti. Se ei muuta sitä, mitä Nato tekee Suomessa nyt.

Miksi laki painaa enemmän kuin lupaus

Naton viidennen artiklan ydin on yhteinen puolustus: hyökkäys yhtä liittolaista vastaan katsotaan hyökkäykseksi kaikkia vastaan. Lupaus toimii kuitenkin vain, jos joukot ja asejärjestelmät voidaan siirtää sinne, missä niitä tarvitaan. Jos jäsenmaan laki kriminalisoi ydinaseet sen alueella, maa ei voi ottaa niitä vastaan edes poikkeustilanteessa, vaikka liittokuntasuhde paperilla muuta edellyttäisi. Muutoksen suomalaiset kannattajat perustelivat asiaa juuri näin: vanha kielto olisi voinut estää liittolaisten aseiden tuomisen Suomeen hetkellä, jolloin niillä olisi suurin merkitys, ja jättänyt Suomen eri asentoon kuin Nato-jäsenyys vuodesta 2023 alkaen edellyttää (Agora).

Maantiede tekee kysymyksestä konkreettisen. Suomen jäsenyys toi Natolle noin 1 300 kilometriä uutta rajaa Venäjän kanssa. Ruotsin liittyminen teki Itämerestä suurelta osin Naton ympäröimän merialueen. Liittokunnan suunnittelussa Pohjois-Eurooppa nähdään nyt toisena vahvistusreittinä Baltian maihin, ei vain Puolan ja Liettuan välisen kapean maakäytävän varassa (press.lv, NATO). Suomen oikeudellinen valmius on yksi osa sen varmistamista, että reitti pysyy käytettävissä.

Ruotsi on lähin vertailukohta. Tukholmalla ei ole vastaavaa täyskieltoa purettavana. Se nojaa poliittiseen ydinasevastaisuuteen, mutta avaa samalla käytännön ovia liittolaisjoukoille Yhdysvaltain kanssa solmitun puolustusyhteistyösopimuksen kautta (Riksdag). Suomen ratkaisu lisää painetta Ruotsissa: jos Helsinki kirjoittaa Nato-yhteensopivuuden ydinasekysymyksessä lakiin, Tukholman on vaikeampi pitää aihe poliittisesti epämääräisenä.

Kuka portista kulkee

Lakimuutos poisti esteen. Se ei ratkaissut, kuka päättää seuraavista askelista. Siksi epäselvyys on olennainen.

Naton ydinasejärjestelyissä Yhdysvallat säilyttää ydinkärkiensä hallinnan ja päättää niiden mahdollisesta käytöstä. Ydinaseiden siirtäminen Suomeen edellyttäisi Washingtonin päätöstä, Suomen hallituksen suostumusta ja Naton suunnittelun yhteensovittamista. Mikään näistä ei ole automaattista. Mikään niistä ei myöskään todennäköisesti tapahtuisi julkisen äänestyksen kautta. Eduskuntakäsittely oli prosessin läpinäkyvin vaihe. Nyt asia siirtyy salassa pidettävään puolustussuunnitteluun.

Moskovan vastaus ja sen rajat

Venäjä vastasi kovalla kielellä. Ulkoministeriön tiedottaja Maria Zaharova varoitti "poliittisista ja sotilasteknisistä toimista" ja esitti lakimuutoksen perusteena vastatoimille, jotka tekisivät Suomesta haavoittuvamman (Fakti, Infobae). Konkreettinen näyttö viittaa toistaiseksi pikemminkin tavanomaisten joukkojen vahvistamiseen kuin varmistettuun ydinaseiden vastasijoitteluun. RFE/RL on kertonut uudesta venäläisestä sotilasinfrastruktuurista Novaja Vilgan lähellä sekä kasvavasta huolesta varuskuntatoiminnasta Naton pohjoisella rajalla (RFE/RL).

Liettualaismedialle puhunut Naton tiedusteluviranomainen tiivisti arvion suoraan: Moskova käyttää ydinaseretoriikkaa, koska sillä on vähemmän muita painostuskeinoja (LRT). Arvio kestää vain niin kauan kuin Venäjän vastaukset pysyvät puheen tasolla.

Suomella ei ole ydinaseita. Seuraava kysymys on, käyttääkö Nato koskaan oikeudellista tilaa, jonka Helsinki loi. Päätös kulkisi salaisen puolustussuunnittelun, kahdenvälisten neuvottelujen ja hallitustason sopimusten kautta, ei uuden julkisen äänestyksen. Suomi vei ydinasevalmiuden eduskunnan ratkaistavaksi. Suurin osa sen ympärille rakentuvasta pelotearkkitehtuurista jää ilman vastaavaa demokraattista kuittia.