Suomi sopi droonituotannosta, mutta näyttö puuttuu

Suomi ja Ukraina sopivat ukrainalaisten suunnittelemien droonien valmistuksen edistämisestä Suomessa. Presidentit Alexander Stubb ja Volodymyr Zelenskyi allekirjoittivat puolustusyhteistyösopimuksen New Yorkissa 23. syyskuuta (Suomen hallitus). Droonien odotetut valmistajat kuvaavat hanketta ristiriitaisesti, eikä julkisista tiedoista löydy näyttöä yhteisen tuotantolinjan käynnistymisestä.

Yksi osapuolista on General Cherry, ukrainalainen torjuntadroonien valmistaja. Sen droonit pysäyttävät ja tuhoavat vihollisen drooneja ilmassa. Yhtiön edustaja kertoi Janesille 24. elokuuta, että sen drooneja valmistettiin jo Suomessa.

Toinen osapuoli on suomalainen puolustusalan yritys Patria, joka on nimetty General Cherryn kumppaniksi. Patrian syyskuisessa tiedotteessa tuotannon aloittaminen Suomessa General Cherryn kanssa nimetään tavoitteeksi (Patria). Yhtiöt allekirjoittivat elokuussa aiesopimuksen. Se kirjaa yhteiset aikeet mutta ei sido kumpaakaan osapuolta.

Patrian johtaja Mikko Leino kertoi Aamulehdelle, että neuvottelut olivat pitkällä ja tavoitteena oli päästä varsinaiseen tuotantoon vuonna 2026. Hän ei täsmentänyt yksityiskohtia. Kumpikaan yhtiö ei ole kertonut, tarkoittiko General Cherry erillistä pienimuotoista tuotantoa, yhteishankkeen varhaisvaihetta vai jotakin muuta.

Mitä presidentit allekirjoittivat

Sopimuksesta käytetään nimeä ”Drone Deal”, mutta sen sisältö on laajempi. Suomen hallituksen mukaan se kattaa teknologiavaihdon, yhteisen tutkimuksen ja teollisuushankkeet, myös miehittämättömät järjestelmät (Suomen hallitus). Lisäksi sopimus lupaa sujuvoittaa vientilupien käsittelyä. Puolustustarvikkeiden vieminen ulkomaille vaatii viranomaisluvan. Sopimuksessa ei nimetä tehdasta, tilausta, toimituspäivää eikä rahoitusta.

Poliittinen tavoite on teollista suunnitelmaa selvempi. Stubb on aiemmin sanonut, että noin 90 % suunnitellun yhteistyön drooneista menisi Ukrainaan ja loput Suomeen tai muille asiakkaille (Helsinki Times). Kiova saisi lisää toimituksia. Pitkän Venäjän-rajan jakava Suomi saisi käyttöönsä malleja, joita on testattu sodassa, jonka olosuhteiden ymmärtäminen on Suomelle tärkeää. Jako on silti vasta tavoite, eikä sitä ole kirjattu yhtiöiden sopimuksiin.

Kuka päättää, mitä rakennetaan

Presidentit linjaavat yhteistyön, mutta tuotannon toteuttavat yritykset. Patria ja General Cherry päättävät, onko tuotanto liiketaloudellisesti järkevää ja missä se tapahtuu. Yhtiö voisi käynnistää koetuotannon omalla rahoituksellaan, mutta jatkuva tuotanto edellyttää maksavia asiakkaita.

Vientiluvista päättävät viranomaiset. Suomen viranomaiset myöntävät maan puolustustarvikkeiden vientilain nojalla luvan jokaiseen sotilasmateriaalin vientiin (Finlex). Päätöksissä sovelletaan EU:n yhteisiä asevientikriteerejä, joita kaikki jäsenmaat käyttävät (EUR-Lex). Uusi sopimus lupaa yksinkertaistaa lupaprosessia. Julkaistut tiedot eivät osoita, että lupien käsittely olisi vielä nopeutunut, eikä mikään viittaa itse lupaharkinnasta luopumiseen.

Miltä toimitukset näyttävät muualla

Saksasta on saatavilla dokumentoitu vertailukohta. Quantum Systems valmistaa siellä drooneja ukrainalaisen Frontline Roboticsin lisensoiduilla suunnitelmilla. Saksan puolustusministeriön mukaan tuotantolinjan ensimmäinen drooni luovutettiin Zelenskyille helmikuussa 2026 (BMVg). Yhteisyritys kertoi myöhemmin toimittaneensa ensimmäisen erän Ukrainaan huhtikuun alkuun mennessä (Kyiv Independent).

Suomesta puuttuu tällainen näyttö: nimetty tehdas, luovutus ja toimitus, jonka voi varmistaa yhtiöiden ulkopuolelta. Suomesta ei ole vielä julkista tietoa näistä.

Suomi ja Ukraina ovat allekirjoittaneet yhteistyösopimuksen, ja Patria on nimennyt ukrainalaisen kumppanin sekä asettanut tuotannon tavoitteeksi vuodelle 2026. Väite jo toimivasta yhteisestä tuotantolinjasta perustuu yhden yhtiön ilmoitukseen, kun Patria kuvaa tuotantoa edelleen tavoitteeksi. Patrian ja General Cherryn on sovitettava kuvaukset yhteen: mitä Suomessa on jo valmistettu, missä ja kenen toimesta?