Finnish Defense Forces sulki Helsinki Airportin Venäjän häirinnän ohjattua ukrainalaisdrooneja harhaan

Toukokuun 15. päivänä kello neljä aamulla Helsinki-Vantaan lentoasema suljettiin. Suomen Hornetit nousivat Uudenmaan ilmatilaan, viranomaisvaroitukset ilmestyivät 1,8 miljoonaan puhelimeen, ja asukkaita kehotettiin pysymään sisätiloissa. Taustalla oli Ukrainan aiemmin Naton salatuissa kanavissa välittämä varoitus: Venäjän elektroninen sodankäynti saattaisi ohjata Venäjän kohteisiin laukaistuja ukrainalaisdrooneja Suomen ilmatilaan. Kolmen tunnin kuluttua lentoasema avattiin uudelleen. Puolustusvoimat ei löytänyt vahvistettuja ilmatilaloukkauksia. Hälytys osoittautui vääräksi. Sen paljastama järjestelmäaukko ei.

Neljä maata, neljä tilapäisratkaisua

Samalla viikolla Latvia lähetti alueellisia hätävaroituksia, kun kolme ukrainalaisdroonia oli tullut sen ilmatilaan 7. toukokuuta ja kaksi pudonnut Rēzeknen lähelle. Yksi osui tyhjiin öljysäiliöihin. Viro lähetti paikalliset varoitukset vain Võrun ja Itä-Virumaan maakuntiin ja perui ne muutaman tunnin kuluttua. Puola nosti hävittäjiä ilmaan ja vahvisti maasta toimivaa ilmatorjuntaa, mutta ei kertonut asiasta yleisölle.

Jokainen ratkaisu oli omassa tilanteessaan perusteltavissa. Yhdessä ne näyttävät puutteen: Natolla ei ole yhteistä menettelyä tilanteeseen, jossa liittolaisen drooni harhautuu toisen liittolaisen ilmatilaan. Sotilaallisessa maalien tunnistamisessa kohde on tavallisesti joko vihamielinen tai oma. Venäjän häirinnän harhauttama ukrainalaisdrooni ei sovi kumpaankaan luokkaan. Lisäksi Naton voimankäyttösäännöt eivät koske kansallisia asevoimia niiden toimiessa omalla alueellaan, joten jokainen maa joutuu ratkaisemaan tilanteen itse.

Varoitusjärjestelmä ei ollut valmis

Suomessa noin kahden miljoonan käyttäjän 112 Suomi -sovellus petti kriittisessä kohdassa. Ensimmäinen vaaratiedote meni perille. Vaara ohi -viesti ei tavoittanut monia käyttäjiä yhteen tai kahteen tuntiin, koska sovellus tarvitsee päivittyäkseen internetyhteyden. EU:n edellyttämä cell broadcast -järjestelmä lähettää varoitukset suoraan matkapuhelinverkon tukiasemien kautta ilman sovellusta. Sen piti olla käytössä kaikissa jäsenmaissa kesäkuuhun 2022 mennessä eurooppalaisen sähköisen viestinnän säännöstön nojalla. Suomi on noin kuusi vuotta myöhässä. Järjestelmä valmistuu vasta vuoden 2027 lopulla.

Saksa otti cell broadcastin käyttöön vuoden 2021 Ahrtalin tulvakatastrofin jälkeen. Nyt se tavoittaa vähintään yhden varoituskanavan kautta 97 prosenttia väestöstä. Latvia käytti järjestelmää 7. toukokuuta, mutta Rēzeknen asukkaat saivat varoituksen 70 minuuttia sen jälkeen, kun drooni oli jo pudonnut. EU voi asettaa määräaikoja. Se ei voi käytännössä pakottaa jäsenmaita pitämään niistä kiinni.

Poliittinen seuraus määräytyy maantieteen mukaan

Latvian pääministeri Evika Siliņa erosi 14. toukokuuta erotettuaan puolustusministerin yksipuolisesti neuvottelematta tämän puolueen kanssa. Hallituskoalitio hajosi. Drooni-iskut laukaisivat kiistan, mutta taustalla oli hallituskumppanien kurinalaisuuden murtuminen, jonka kriisi toi näkyviin (la.lv, Le Monde). Virossa puolustusministeri Hanno Pevkur vaati julkisesti Ukrainaa asentamaan drooneihinsa "kill switch" -järjestelmät eli automaattiset itsetuhomekanismit, jotka tuhoavat ohjelmoidulta reitiltä poikkeavan laitteen. Suomen viesti oli suorempi: puolustusministeri Antti Häkkänen sanoi Kiovalle, että Suomen ilmatilan käyttäminen "on ehdottomasti kielletty. Ehdottomasti kielletty".

Ukrainan ulkoministeri Andrii Sybiha katsoi kaikkien poikkeamien johtuneen Venäjän tarkoituksellisesta elektronisesta sodankäynnistä ja tarjoutui lähettämään turvallisuusasiantuntijoita Baltian pääkaupunkeihin.

Aukkoa paikataan nopeasti

Tekninen vastaus etenee nopeasti. Rheinmetall ja Deutsche Telekom julkistivat neljä päivää ennen Helsingin hälytystä yhteisen siviilidroonien torjuntahankkeen, jossa matkapuhelinverkon tukiasemia käytetään passiivisina tutka-antureina. Nato käynnisti droonintorjuntakokeet Romaniassa Operation Eastern Sentryn yhteydessä. Bukarestin yhdeksikkö, Naton itäisen sivustan yhdeksän jäsenmaan ryhmä, vaati toukokuun huippukokouksessaan yhtenäisempää ilmapuolustusta.

Kaikki nämä toimet parantavat havaitsemista ja torjuntaa. Ne eivät ratkaise oppiaukkoa: kuka määrittelee liittolaisen droonin aseman, kun se ylittää rajan, ja mitä sen jälkeen tehdään? Naton kehittyvä European Drone Defence Initiative tähtää täyteen toimintakykyyn vuosina 2027–2028, mutta sen painopiste on vihamielisissä drooneissa. Tämän kuun tapahtumat osoittivat jo kolmannen, hankalamman luokan. Seuraavalla kerralla drooni ei välttämättä putoa tyhjälle pellolle.