Venäjän isku haavoitti siviilejä NATO-maassa

Romania vahvisti, että venäläinen Geran-2-drooni osui 29. toukokuuta asuintaloon Galațissa. Drooni kuljetti 30 kiloa räjähteitä. Iskussa haavoittuivat 14-vuotias poika ja hänen äitinsä. Kyse oli ensimmäisestä vahvistetusta tapauksesta, jossa venäläinen ammus haavoitti siviilejä Naton alueella. Bukarest sulki konsulaatin, karkotti diplomaatin ja sai tukea EU-pääkaupungeista. Nato ei käynnistänyt artiklaa 4, jonka nojalla jäsenmaa voi vaatia muodollista turvallisuuskeskustelua, eikä kutsunut koolle hätäkokousta tai antanut yhteistä lausuntoa.

Mitä Bukarest teki

Presidentti Nicușor Dan julisti pääkonsuli Andrei Kosilinin ei-toivotuksi henkilöksi ja sulki Venäjän konsulaatin Constanțassa. Päätös poisti Venäjän diplomaattisen läsnäolon Romanian Mustanmeren rannikolta (Agerpres). Ulkoministeri Oana Țoiu varoitti lisätoimista (El País). Dan sanoi BBC:lle, ettei Venäjän suurlähettilään karkottamista ole suljettu pois (Agerpres).

Presidentin kanslia ja puolustusministeriö kuvaavat droonin reittiä eri tavoin. Danin mukaan Ukrainan ilmatorjunta ohjasi droonin sivuun, mikä kehystää tapahtuman taisteluiden leviämiseksi eikä tarkoitukselliseksi hyökkäykseksi Romaniaa vastaan. Puolustusministeri Radu Miruță ei vahvistanut tulkintaa vaan kutsui sitä ”harhautukseksi julkisessa tilassa”. Jos Ukrainan ilmapuolustus muutti droonin lentorataa, vastuu droonin laukaisusta on Venäjällä, mutta kohteeksi valikoituminen ei ole sama asia kuin Romanian tarkoituksellinen maalittaminen. Ero ratkaisee, onko Bukarestilla perusteita viedä asiaa pidemmälle Natossa vai joutuuko se käsittelemään tapahtumaa sodan läheisyyden seurauksena.

Eurooppa liikkui ilman käskyä

EU-maat kutsuivat Venäjän suurlähettiläitä puhutteluun iskua edeltäneinä ja seuranneina päivinä. EU:n ulkoasioiden korkea edustaja Kaja Kallas kutsui tapausta ”räikeäksi ja vakavaksi Romanian suvereniteetin loukkaukseksi” (Informat.ro). EU tuomitsi iskun ja viesti lisäpaineesta Moskovaa kohtaan (EU News Italy).

Reaktio ei syntynyt Brysselin ohjauksessa. EU:n ulkoministerien epävirallinen kokous 28. toukokuuta, päivää ennen iskua, oli jo lähentänyt jäsenmaiden kantoja Venäjä-paineen lisäämisestä (EEAS). Kun drooni osui, hallitukset toimivat rinnakkain. Pääkaupungit päätyivät samaan suuntaan omista lähtökohdistaan.

Slovakia näytti, mihin solidaarisuuden raja asettuu. Ulkoministeri Juraj Blanár tuomitsi iskun, mutta kieltäytyi kutsumasta Venäjän suurlähettilästä puhutteluun (Novinite). Bukarestin konsulaattisulun ja Bratislavan pidättyvyyden väliin mahtuu se todellinen liikkumavara, jolla Eurooppa pystyy Galațin tapauksessa toimimaan yhdessä.

Kynnys nousee yhä

Romania seurasi droonia koko lennon ajan. F-16-hävittäjät olivat ilmassa ja niillä oli lupa käyttää aseita. Torjunta kaatui neljän minuutin aikaikkunassa kolmeen rajoitteeseen. Romanian laki kieltää ampumisen Ukrainan ilmatilaan niin kauan kuin Romania on muodollisesti rauhan tilassa. Merops-droonitorjuntajärjestelmä ei voi laukaista torjunta-aseita asutun alueen yllä ilman liian suurta sivuvahinkoriskiä. Gepard-tykkien sijoittaminen rauhan aikana edellyttää yksityisten maanomistajien suostumusta. Järjestelmät on suunniteltu ennen vuotta 2023, siis ennen kuin laajamittainen droonisota muutti uhkamallin Naton itärajalla.

Galați oli viides droonitapaus Naton itärajalla viidentoista päivän aikana. Sitä ennen ilmatilaloukkauksia tai iskuja oli tapahtunut Suomen, Viron, Liettuan ja Latvian yhteydessä. Jokainen tapaus oli edellistä vakavampi. Romania on yksin kokenut ainakin neljätoista aiempaa tapausta vuodesta 2022 lähtien. Artiklaa 4 ei ole käynnistetty kertaakaan. Siviileille ei ole luotu korvauskehystä.

Kansalliset ja EU-tason reaktiot täyttävät tilaa, jonka voisi odottaa kuuluvan puolustusliitolle. Jokainen tapaus, joka imeytyy järjestelmään ilman Naton yhteistä mekanismia, nostaa seuraavan tapauksen kynnystä. Ensimmäiset siviiliuhrit Naton alueella eivät muuttaneet kaavaa. Avoimeksi jää, mikä sen muuttaisi.