Fitton nimitys kytkee Turkin kaupan Kyprokseen

Euroopan komissio nimitti 13. heinäkuuta italialaisen varapuheenjohtajansa Raffaele Fitton Kyproksen erityisedustajaksi. Päätös avaa EU:lle oman diplomaattisen raiteen YK:n pitkään jatkuneen sovittelun rinnalle (European Commission).

Nikosiassa nimitys luetaan välineenä: EU:n Turkkisuhdetta halutaan käyttää vipuna Kyproksen ratkaisuneuvottelujen uudelleenkäynnistämiseen. Ankara taas näkee ongelman heti. Kyproksen tasavalta on EU:n jäsen, joten Turkille unioni ei ole puolueeton välittäjä vaan riidan toinen osapuoli institutionaalisessa muodossa.

Mitä YK tekee, mitä EU tuo

Virallinen rauhanprosessi kuuluu yhä YK:n pääsihteerille António Guterresille. Hän käyttää henkilökohtaista lähettilästään María Ángela Holguín Cuéllaria neuvottelujen koolle kutsumiseen ja sen testaamiseen, löytyykö osapuolilta yhteistä pohjaa (UN Secretary-General). Komission mukaan Fitto toimii tässä kehyksessä eikä korvaa YK:ta.

EU:lla on kuitenkin välineitä, joita YK:lla ei ole. Jos Kypros yhdistyisi, koko saaren pitäisi ottaa käyttöön EU-lainsäädäntö. Ratkaisu vaatisi EU-rahoitusta ja instituutioita, jotka sopivat unionin sääntöihin. Myös Turkin kannalta keskeiset asiat, kuten kauppasuhteen uudistaminen, viisumivapaus ja muut Ankaralle tärkeät neuvottelupaketit, kulkevat EU-pääkaupunkien kautta (Council of the EU).

Fitton tehtävä ei siis ole sovitella. Hänen tehtävänsä on varmistaa, että mahdollinen sopu olisi toteutettavissa EU:n oikeuden, rahoituksen ja hallintomallien sisällä, jos YK-prosessi tuottaa sellaisen.

Nikosian kytkentästrategia

Kyproksen presidentti Nikos Christodoulides sanoi logiikan suoraan: EU:n ja Turkin suhteiden eteneminen pitää sitoa Kyproksen kysymyksen etenemiseen (Cyprus Mail). Jokaisen eurooppalaisen avauksen Ankaralle, koski se kauppaa, muuttoliikettä tai turvallisuutta, pitäisi läpäistä Kypros-testi. Kreikka tukee samaa linjaa ja käsittelee itäistä Välimerta osana Turkkia koskevaa kokonaisuutta (Kathimerini).

Eurooppa-neuvosto, jossa jäsenmaiden johtajat määrittävät EU:n poliittisen suunnan, hyväksyi tästä version huhtikuussa 2024. Sen mukaan suhteiden uudelleen avaaminen Turkin kanssa olisi "asteittaista, oikeasuhteista ja peruutettavissa" (European Council conclusions). Muotoilu antaa Nikosialle menettelyllisen tuen: jos Turkki ei liiku Kyproksessa, myös muut EU:n ja Turkin väliset avaukset voivat hidastua.

Turkin ulkoministeriö sivuutti Fitton nimityksen EU:n sisäisenä asiana ja torjui unionin uskottavana toimijana Kyproksen kiistassa (Turkish MFA). Perustelu ei ole pelkkää retoriikkaa. Kyproksen tasavalta istuu EU-pöydässä, mutta turkkilaiskyproslaisilla ei ole unionissa omaa paikkaa. Ankaran tulkinnassa Fitto edustaa blokkia, johon kiistan toinen osapuoli jo kuuluu.

Christodoulides puhuu silti neuvottelujen jatkamisesta "siitä, mihin ne keskeytyivät" vuonna 2017. Se kertoo myös rajasta: uutta, molempien hyväksymää neuvottelupohjaa ei ole (Kibris Postasi, Cyprus Mail).

Saksan hankala vaihtokauppa

Jännite näkyy selvimmin Berliinissä. Saksalla on vahvat syyt pitää työyhteys Ankaraan: Turkki on Nato-liittolainen ja muuttoliikeyhteistyön kumppani. Tiukka Kypros-ehto voisi vaikeuttaa yhteistyötä asioissa, joissa EU tarvitsee Turkkia.

Toisaalta EU-jäsenmaan sivuuttaminen pragmaattisen Turkkisopimuksen vuoksi olisi ristiriidassa niiden solidaarisuusperiaatteiden kanssa, joihin Berliini vetoaa muissa eurooppalaisissa kiistoissa (Euractiv). Sama punninta koskee kaikkia EU-pääkaupunkeja. Jos Kyproksesta tehdään kova ehto jokaiselle Turkkia koskevalle avaukselle, Ankara voi vetäytyä. Jos ehtoa pehmennetään, Bryssel menettää uskottavuutta Nikosian silmissä (Euronews, Eurotopics).

Italia otti Fitton nimityksen tunnustuksena Rooman Välimeri-painolle (ANSA). Mandaatin rajat ovat silti selvät. Fitto voi auttaa sovittamaan mahdollisen ratkaisun EU-oikeuteen ja EU-rahoituksen sääntöihin. Hän ei voi pakottaa Turkkia myönnytyksiin eikä saada Ankaraa hyväksymään EU:ta puolueettomaksi välittäjäksi.

Nimitys antaa Nikosialle lisää EU-vipua, mutta ei uutta sovittelijaa. Jos Turkki ei näe paremmassa EU-suhteessa riittävää hyötyä, unionin näkyvämpi rooli Kyproksessa voi lukita kantoja ennen kuin se avaa neuvotteluja.