Venäjän ohjukset ja droonit ylittivät Moldovan rajan

Moldovan presidentin Maia Sandun mukaan viisi venäläistä ohjusta ja lennokkia lensi lauantaina aamulla Moldovan ilmatilaan ja räjähti maan alueella (Kyiv Independent). Moldovan valvonta seurasi niiden lentoa, mutta viranomaisten lausunnoissa ei kerrota yrityksestä torjua niitä. Puolustusministeriö suunnittelee torjuntaohjusten hankkimista. Moldova ei kuulu Natoon, joten mikään liittolaismaa ei ole velvollinen paikkaamaan puutetta sillä välin.

Mitä putosi ja minne

Puolustusministeriö kertoi aluksi viiden lennokin ylittäneen rajan lauantaina 3. lokakuuta aamulla, kun Venäjä iski Ukrainaan (Digi24). Iskupaikkojen tarkastuksen jälkeen puolustusministeri Anatolie Nosatîi korjasi määrän: kyseessä oli kolme ohjusta ja kaksi lennokkia (RBC-Ukraine).

Korjauksella on merkitystä puolustuksen kannalta. Ohjukset lentävät nopeammin kuin lennokit, joita Moldovan ilmatilaan on raportoitu jo vuosia. Niiden torjuminen vaatii yleensä kehittyneempiä järjestelmiä kuin mitä pienellä armeijalla on käytössään.

Suurimmat vahingot tulivat Crocmazin lähellä maan kaakkoisosassa. Räjähdys viinitarhassa tai sen lähellä sytytti kasvillisuutta tuleen ja rikkoi maatilarakennuksen ikkunoita (WP). Ensimmäisten viranomaistietojen mukaan kukaan ei loukkaantunut (Digi24).

Asetiedot ja vahingot perustuvat Moldovan hallituksen ilmoituksiin. Kirjoitushetkellä tutkien seurantatietoja tai sirpaleita ei ollut riippumattomasti tarkistettu.

Poliisi ja sotilaat eristivät iskupaikat, ja Sandu kehotti asukkaita pysymään loitolla sirpaleista (Logos Press). Ulkoministeriö kutsui Venäjän-suurlähettilään Oleg Ozerovin puhutteluun ja luovutti hänelle nootin (Korrespondent).

Havaittiin, mutta ei pysäytetty

Moldovan puolustuksen heikko kohta on havainnon ja torjunnan välissä. Maan valvonta seurasi lauantain lentoa, mutta presidentin, ulkoministeriön ja puolustusministeriön lausunnoissa ei mainita torjuntayritystä (Logos Press).

Torjunnan puuttuminen ei osoita, että ampuminen olisi ollut mahdollista. Ohjuksen alasampuminen peltojen ja kylien yllä voi levittää putoavia kappaleita talojen päälle, eikä saatavilla olevista tiedoista selviä, oliko Moldovalla torjuntakalustoa kantaman päässä. Myöskään asukkaille mahdollisesti annetuista varoituksista ei ole tietoa.

Lauantai ei ollut ensimmäinen kerta, kun aseita lensi Moldovan ilmatilaan. Puolustusministeriön mukaan ilmatilaloukkauksia kirjattiin 81 vuosina 2022–24. syyskuuta 2026, niistä 44 tänä vuonna (Newsmaker). Luvut koskevat rajanylityksiä, eivät räjähdyksiä.

Nosatîin mukaan hallitus valmistelee torjuntaohjusten ja -lennokkien hankintaa sekä valvonnan laajentamista (Ziarul de Gardă). Toistaiseksi kyse on hankintasuunnitelmasta. Moldovalla ei vielä ole toimivaa ilmasuojaa.

Euroopan tuki ei takaa puolustusta

Moldova on EU:n jäsenehdokas ja Naton kumppani. Yhteistyö ei kuitenkaan takaa suojaa. Naton viidennen artiklan mukaan hyökkäys yhtä jäsenmaata vastaan katsotaan hyökkäykseksi kaikkia vastaan, mutta artikla koskee vain jäsenmaiden aluetta (NATO). Naapurimaa Romania kuuluu Natoon, Moldova ei.

Romanialaismedia kertoi räjähdyksistä rajan toisella puolella, mutta Romanian ilmavoimien reaktiosta ei raportoitu (Adevărul). Hiljaisuus ei todista, ettei koneita noussut ilmaan. Julkisuudessa kukaan ei kuitenkaan ole ilmoittanut osallistuneensa Moldovan ilmatilan puolustamiseen.

EU:n tuki on kohdistunut kalustoon. Toukokuussa 2024 EU hyväksyi Moldovan asevoimille tukipaketin Euroopan rauhanrahastosta, joka rahoittaa kumppanimaiden asehankintoja (EU Council). Rahoitus auttaa Moldova rakentamaan armeijaansa. Se ei velvoita EU-maita ampumaan Moldovan rajan ylittäviä aseita alas.

Lauantain hätätoimet pitivät ihmiset loitolla räjähteistä, eikä kukaan loukkaantunut. Puolustuksesta tiedetään vähemmän: Moldova havaitsi viisi asetta, mutta yhtäkään ei tiettävästi torjuttu. Puolustusministerin tavoittelemia torjuntajärjestelmiä ei ole vielä hankittu. Siihen asti Moldovan on vastattava oman ilmatilansa puolustamisesta. Nosatîin on kerrottava, milloin tilanne muuttuu.