Flanderi raportoi 14 Länsi-Niilin tartuntaa

Flanderin hyttysenpisto voi nyt tartuttaa Länsi-Niilin viruksen. Belgiassa todettiin kauden ensimmäiset maassa saadut tartunnat: 7. lokakuuta mennessä niitä oli 15 (ECDC). Belgialaiset tutkijat olivat löytäneet viruksen luonnonvaraisista linnuista jo elokuussa 2025 (Sciensano). Ihmistartunnat osoittavat, että ensin eläimissä havaittu virus tarttuu nyt myös ihmisiin.

”Maassa saatu tartunta” tarkoittaa, että ihminen sai tartunnan Belgiassa eikä ulkomaanmatkalla (ECDC weekly report). Flanderin viranomaiset ilmoittivat 15. lokakuuta 14 vahvistetusta tartunnasta ja kahdesta kuolemasta (Flemish health department). Molemmat kuolleet kuuluivat vakavan taudinkuvan riskiryhmään. Todetut tartunnat ovat vain näkyvä osa kokonaisuudesta: useimmilla virus ei aiheuta oireita (ECDC factsheet), joten moni tartunnan saanut ei hakeudu lääkäriin eikä päädy testiin.

Lintujen ja hyttysten kierto

Virus kiertää kesäisin luonnonvaraisten lintujen ja hyttysten välillä. Hyttynen imee verta tartunnan saaneesta linnusta, virus lisääntyy hyttysen elimistössä ja seuraavalla pistolla hyttynen tartuttaa uuden linnun (ISS). Linnut ylläpitävät kiertoa, koska niiden veressä on riittävästi virusta seuraavan hyttysen tartuttamiseen.

Ihmiset ja hevoset eivät kuulu tähän kiertoon. Ne voivat sairastua, mutta niiden veressä ei ole riittävästi virusta, jotta niitä pistävä hyttynen saisi tartunnan (Belgian federal health service). Siksi niitä kutsutaan umpikuormaisänniksi: tartuntaketju päättyy niihin.

Käytännössä Flanderiin tartunnan saanut ihminen ei levitä virusta ympäristön hyttysiin eikä siten ruoki epidemiaa. Jokainen ihmistartunta viittaa tartunnan saaneisiin hyttysiin ja niiden taustalla lähialueen virusta kantaviin lintuihin. Ihmistartunta kertoo, että lintujen ja hyttysten välinen kierto ulottuu ihmisten asuinalueiden lähelle.

Mitä linnut ja hevoset kertoivat

Belgiassa virus havaittiin linnuissa ennen ensimmäisiä maassa saatuja ihmistartuntoja. Havaintojen järjestys kertoo, missä järjestyksessä tartunnat löydettiin, ei sitä, milloin virus saapui. Koska useimmat tartunnat ovat oireettomia, aiempia ihmistartuntoja on voinut jäädä havaitsematta.

Tänä vuonna eläinhavainnot osoittivat, miten laajalle virus oli levinnyt. Belgiassa raportoitiin 14 hevos- ja 26 lintupurkausta maan 44 tilastoalueesta 18:lla (ECDC–EFSA report). Lintupurkaus osoittaa, että virus kiertää alueella lintujen ja hyttysten välillä. Sairastunut hevonen on ihmisen tavoin tartuntaketjun päätepiste. Se kertoo, että tartunnan saaneet hyttyset olivat alueella jo purreet suuria nisäkkäitä, joten myös lähiseudun ihmiset altistuivat niiden pistoille.

Belgia ei ole ainoa maa, jossa tartunnat ovat lisääntyneet. ECDC raportoi tänä vuonna ennätysmäärän Länsi-Niilin virustartuntoja ja viruksen leviämisestä uusille Euroopan alueille (ECDC). ECDC:n ja Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen yhteisseurantaraportin mukaan kausi 2026 kattoi laajemman alueen kuin aiemmat kaudet. Tartunta oli hiipunut elo–syyskuun huipusta lokakuun alkuun mennessä (ECDC–EFSA report).

Tartunnalta suojaudutaan välttämällä hyttysenpistoja. ECDC suosittelee hyönteiskarkotetta, väljää pitkähihaista vaatetusta iltaisin, jolloin hyttyset ovat aktiivisimmillaan, hyttysverkkoja ikkunoihin ja vuoteisiin sekä seisovan veden poistamista hyttysten lisääntymispaikoilta (ECDC). Suoja on erityisen tärkeää vakavan taudinkuvan riskiryhmille, joihin myös kaksi kuollutta kuuluivat.

Noin vuodessa Belgia on edennyt Länsi-Niilin viruksen havaitsemisesta luonnonvaraisissa linnuissa siihen, että maassa on todettu ihmistartuntoja ja virusta eläimissä laajalti. Tartuntaketjun vaiheet linnusta hyttysen kautta hevoseen ja ihmiseen on nyt dokumentoitu. Belgian eläin- ja ihmistartuntojen seurantaa tekevät viranomaiset seuraavat, käynnistyykö kierto samoilla alueilla uudelleen ensi kesänä hyttysten palattua.