Neljän maan protestit vaativat eri asioita

Ranskassa marssi lauantaina satojatuhansia ihmisiä koulujen, palkkojen ja hintojen puolesta. Sisäministeri Laurent Nuñez arvioi osallistujia olleen 550 000, järjestäjien mukaan heitä oli 800 000 (TF1 Info). Myös Belgiassa, Italiassa ja Portugalissa osoitettiin samana päivänä mieltä. Protestit osuivat samalle päivälle, mutta vaatimukset kohdistuivat kunkin maan omiin päättäjiin.

Oppilaiden protesti kytkeytyi Ranskan budjettiin

Ranskan mielenosoitukset saivat alkunsa verkossa julkaistuista kutsuista. Polttoaineen hinnoista suuttuneet keltaliivit liittyivät opettajapulaa ja kylmiä luokkahuoneita vastustaviin oppilaisiin. Myöhemmin mukaan tulivat ammattiliitot CGT ja Solidaires. Oppilaiden protestit alkoivat ennen budjettikiistaa. Reuters kertoi 8. lokakuuta, että lycéiden eli Ranskan toisen asteen oppilaitosten saarto oli jatkunut jo kolmatta viikkoa (Reuters).

Pääministeri Sébastien Lecornun vuoden 2027 budjetti antoi oppilaille konkreettisen kohteen. Lokakuun 1. päivänä esitelty budjetti kasvattaa paperilla koulutusmenoja mutta vähentää 1 588 opettajanvirkaa (Le Monde). Opetusministeri Édouard Geffray perustelee vähennystä oppilasmäärien laskulla. Oppilaat vastaavat, ettei heidän kouluissaan jo nyt pystytä paikkaamaan opettajien poissaoloja sijaisilla.

Virkojen määrä voi vielä muuttua. Lecornulla ei ole kansalliskokouksessa vakaata enemmistöä, joten kansanedustajat voivat neuvotella opettajanvirkojen määrästä budjetin edetessä parlamentissa.

Valtaosa marsseista sujui rauhallisesti, mutta joissakin kaupungeissa nähtiin väkivaltaa. Limogesissa tulipalo tuhosi suurelta osin 1800-luvulla rakennetun kaupungintalon, kertoi paikallinen prefekti (TV5MONDE/AFP). Lecornu kertoi pian puolenyön jälkeen, että 1 200 ihmistä oli otettu kiinni (TF1 Info). Luku on alustava, eikä kiinniotto merkitse tuomiota.

Naapurimaissa protestoitiin eri syistä

Sosiaalisessa mediassa levinneet mielenosoituskutsut viittasivat Ranskan esimerkkiin. BRUZZin mukaan useita satoja nuoria, valtaosin ranskankielisiä oppilaita, marssi Brysselin keskusasemalta koulutuksen muutoksia vastaan (BRUZZ). Marssi alkoi rauhallisesti mutta päättyi yhteenottoihin poliisin kanssa. Kiinni otettiin noin kymmenen ihmistä. Oppilaiden vaatimukset kohdistuvat Belgian French Communityn hallitukseen, joka vastaa kouluista Valloniassa ja Brysselissä. Asiasta eivät päätä Belgian liittohallitus eivätkä EU.

Italian mielenosoitus syntyi tavanomaisten järjestökanavien ulkopuolella. Viestisovelluksissa koottu kansalaisverkosto Italia in Piazza protestoi elinkustannuksia, polttoaineiden hintoja ja matalia palkkoja vastaan. Milanossa marssi yli 5 000 ihmistä, kunnes marssista irtautunut ryhmä heitti poliisia kivillä ja paukkupommeilla (Corriere della Sera). Noin 50 ihmistä vietiin poliisiasemalle, ja lähes puolet heistä oli alaikäisiä (ANSA). Verkostoa ei johda ammattiliitto eikä puolue, joten Giorgia Melonin hallituksella Roomassa ei ole selvää neuvottelukumppania.

Portugalin mielenosoitus oli ammattiliittojen järjestämä marssi. CGTP-keskusjärjestö marssi Lissabonissa, Portossa ja Coimbrassa. Sen johtaja Tiago Oliveira vaati palkkoihin yleistä 15 prosentin korotusta ja vähimmäispalkaksi 1 100 euroa tammikuusta 2027 alkaen (CGTP). Ammattiliitto suunnittelee seuraavaa mielenosoitustaan 24. marraskuuta, jolloin parlamentin odotetaan äänestävän vuoden 2027 budjetista viimeisen kerran (CGTP).

Mistä EU päättää ja mistä ei

Neljä maata jakavat saman taloudellisen taustan. Euroalueen inflaatio oli syyskuussa 3,8 prosenttia, ja energian hinnat olivat 18,8 prosenttia korkeammat kuin vuotta aiemmin (Eurostat). Velkarahan hinta nousi myös tässä kuussa. Valtionlainojen myyntiaalto nosti Ranskan ja Italian velastaan maksamia korkoja (To Brief).

EU:n budjettisäännöt koskevat myös kolmea maata neljästä. Ranska, Belgia ja Italia ovat liiallisia alijäämiä koskevassa menettelyssä. Sitä sovelletaan, kun maan julkisen talouden alijäämä ylittää 3 prosenttia BKT:stä (SEUT 126 artikla, EU:n neuvosto). Menettely rajoittaa sitä, kuinka nopeasti julkiset menot voivat kasvaa, mutta se ei määrää, mitkä opettajanvirat poistetaan. Valinnan tekevät Ranskan ministerit ja kansanedustajat.

Lauantain yhteinen ajankohta ei tuonut mielenosoituksille yhteistä vaatimusta, eikä yhdelläkään viranomaisella ollut valtaa vastata niihin kaikkiin. Opettajien virkojen kohtalo ratkeaa Ranskassa kansalliskokouksen äänestyksessä 1 588 virasta ja Brysselissä Belgian French Communityn hallituksessa. Palkka- ja hintakysymyksiin vastaavat Melonin hallitus Roomassa ja Portugalin parlamentti, joka äänestää budjetista 24. marraskuuta.