Neljä EU-maata tulkitsee Ukraina-ehtoa eri tavoin

Elokuun 5. päivästä lähtien EU:sta uutta tilapäisen suojelun oleskelulupaa hakevien ukrainalaisten on osoitettava täyttäneensä Ukrainan lainsäädännön mukaiset asevelvollisuutensa. Ehto ei koske miljoonia jo suojelun piirissä olevia. EU-päätös jättää kuitenkin käytännön toteutuksen niin avoimeksi, että jäsenmaat tarkastavat eri ikäryhmiä ja hyväksyvät eri asiakirjoja. Todistevaatimukset määräytyvät nyt hakumaan perusteella.

Mitä EU päätti ja mitä jäi avoimeksi

Jäsenmaiden hallituksia edustava EU:n neuvosto hyväksyi 30. heinäkuuta päätöksen 2026/1912. Tilapäistä suojelua jatkettiin maaliskuuhun 2028, mutta samalla sen ehdoksi lisättiin asevelvollisuuksien noudattaminen. Aloitteen teki Euroopan komissio. Euroopan parlamentti ei osallistunut lainsäädäntöön, ja toimeenpano kuuluu jäsenmaiden maahanmuuttoviranomaisille.

Hakijan on osoitettava täyttäneensä Ukrainan sotilaalliset velvoitteet silloin, kun niitä häneen sovelletaan. Päätöksessä ei määritellä sukupuolta, ikärajoja eikä hyväksyttäviä asiakirjoja. Ehdosta vapautetaan henkilöt, jotka olivat saman jäsenmaan tilapäisen suojelun piirissä yhtäjaksoisesti ennen 31. heinäkuuta. Vapautus kattaa valtaosan Euroopassa olevista ukrainalaismiehistä. Eurostatin mukaan tilapäistä suojelua sai kaikkiaan 4,43 miljoonaa ihmistä.

Muutto jäsenmaasta toiseen voi silti tuoda jo suojelua saaneen uuden tarkastuksen piiriin, sillä vapautus edellyttää yhtäjaksoista oleskelua samassa maassa.

Tšekki ja Ruotsi soveltavat samaa sääntöä eri tavoin

Tšekki alkoi tarkastaa 18–60-vuotiaita hakijoita 5. elokuuta (Czech IPC/OAMP). Praha on julkaissut tiukimmat vaatimukset: hakijan on esitettävä sekä tuloste Ukrainan Reserv+-asevelvollisuusrekisteristä että vastaava digitaalinen profiili puhelimestaan, jotta viranomainen voi verrata tietoja. Sisäministeri Lubomír Metnarin mukaan asevelvollisuusikäisten osuus hakijoista oli vähentynyt jyrkästi syyskuun alkuun mennessä (Novinky).

Ruotsi tarkastaa 23–65-vuotiaat miehet. Migrationsverket hyväksyy Tšekkiä useampia asiakirjoja, esimerkiksi enintään 90 päivää vanhan passileiman Ukrainasta poistumisesta (Migrationsverket). Viraston ohjeissa ei perustella 65 vuoden yläikärajaa.

Saksassa ja Puolassa julkiset ohjeet puuttuvat

Saksassa ukrainalaisten oleskeluluvat perustuvat sitovaan EU-päätökseen, mutta liittovaltion julkista ohjetta tarkastettavista ikäryhmistä tai vaadittavista asiakirjoista ei ole julkaistu (oleskelulain 24 §). Puolan rekisteröitymisohjeissa ei mainita asevelvollisuusasiakirjoja eikä uutta ehtoa (gov.pl). Viranomaisilla voi olla julkaisemattomia sisäisiä ohjeita, mutta kahdessa Euroopan suurimmista vastaanottajamaista hakijat eivät pysty etukäteen selvittämään, mitä heiltä vaaditaan (Eurostat).

Tanskalla on oma, tiukempi lakinsa

Tanska on jättäytynyt perussopimuksella EU:n turvapaikkajärjestelmän ulkopuolelle, joten neuvoston päätös ei sido sitä. Kööpenhamina sääti oman, 3. syyskuuta voimaan tulleen lakinsa, joka koskee 23–59-vuotiaita miehiä (Berlingske). Tanskan sääntö ulottuu yhdeltä osin EU-mallia pidemmälle: viranomaiset voivat perua 25. kesäkuuta jälkeen jätettyihin hakemuksiin perustuvia lupia, vaikka lupa olisi myönnetty ennen lain voimaantuloa. Kuntajärjestöt ja kansalaisyhteiskunnan toimijat varoittivat, että takautuva toimivalta voi erottaa perheitä (KL).

Ehdon piiriin joutuvien määrää ei tunneta

Elokuun jälkeen hylätyistä hakemuksista ei ole EU:n laajuisia tietoja. Tšekin viranomaiset ovat kertoneet kymmenistä päivittäisistä tapauksista. Ruotsin, Saksan ja Puolan maahanmuuttoviranomaiset eivät ole julkaisseet hylkäyslukuja. Ehto koskee vain uusia suojelupäätöksiä, joten sen piiriin joutuu murto-osa jo suojelua saavasta väestöstä. Kuusi viikkoa voimaantulon jälkeen ei tiedetä, kuinka suuri joukko on kyseessä tai kuinka moni hakija on käännytetty pois.

Oikeusperustaa ei ole tutkittu tuomioistuimessa

Asian ensimmäisenä esiin nostanut EU-oikeuden tutkija Steve Peers on arvioinut, ettei neuvoston toimivalta jatkaa tilapäistä suojelua välttämättä anna sille oikeutta kaventaa suojeluun oikeutettujen joukkoa. Tilapäisen suojelun direktiivissä poissulkemisen perusteiksi määritellään vakava rikollisuus ja turvallisuusuhat, ei toisen valtion asevelvollisuuden laiminlyöntiä (direktiivi 2001/55). Neuvoston tulkinnan mukaan suojelun jatkamista koskeva toimivalta sisältää oikeuden päivittää sen ehtoja. Tuomioistuimet eivät ole vielä arvioineet tulkintaa. Hylätyn hakijan pitäisi ensin riitauttaa päätös kansallisessa tuomioistuimessa, joka voisi pyytää EU-tuomioistuimelta ennakkoratkaisua.

Koska hylkäystiedot ovat edelleen puutteellisia, päätöksen todennettavissa oleva seuraus on hakijoiden eriarvoinen kohtelu eri puolilla Eurooppaa. Sen vaikutuksesta Ukrainan liikekannallepanoon ei ole näyttöä.