Nato-Pohjola haastoi Wangin Venäjästä

Kiinan ulkoministeri Wang Yi kiersi heinäkuun alussa Tanskan, Ruotsin, Suomen ja Norjan. Ruotsissa hän vieraili ensimmäistä kertaa 22 vuoteen. Peking tarjosi matkalle tuttua kehystä: kumppanuutta, vapaakauppaa ja yhteistyön syventämistä. Pohjoismaiden viesti oli toinen. Kiinan suhde Venäjään on Euroopan turvallisuuskysymys, eikä kaupallinen asialista syrjäytä sitä.

Vielä muutama vuosi sitten vastaanotto olisi ollut toisenlainen. Suomi ja Ruotsi olivat sotilaallisesti liittoutumattomia ja hoitivat Kiina-suhdetta pääosin kaupan kautta. Turvallisuuspoliittiset kysymykset pidettiin erillään. Tanska ja Norja kuuluivat Natoon jo liiton perustamisesta lähtien, mutta niidenkin Kiina-politiikassa talous sai usein enemmän tilaa kuin Venäjä. Suomen Nato-jäsenyys vuonna 2023 ja Ruotsin jäsenyys vuonna 2024 muuttivat asetelman. Wang kohtasi nyt neljä liittolaishallitusta, joiden turvallisuuspolitiikan ytimessä on Venäjän pidäkkeet. Sama Venäjä, jonka sotaa Kiinan väitetään tukevan ainakin välillisesti.

Suomi veti rajan

Suomi käytti kiertueen kovinta kieltä. Ulkoministeri Elina Valtonen nosti Venäjän sodan ja Euroopan turvallisuuden Wangin kanssa käytyjen keskustelujen ytimeen (Valtioneuvosto). Hän sanoi julkisesti, että tuki Venäjälle haastaa Euroopan turvallisuutta, ja pahoitteli Kiinan ja Venäjän yhteistyön syvenemistä (Yle). Suomen 1 340 kilometrin raja Venäjän kanssa tekee asiasta suomalaisille vähemmän teoreettisen kuin monelle muulle EU-maalle. Ulkopolitiikan peruslähtökohtiin kuuluu itsenäisyyden ja alueellisen koskemattomuuden turvaaminen (Ulkoministeriö). Valtonen puhui etulinjan Nato-maan edustajana, ei varovaisena välittäjänä.

Tanska esitti saman viestin kaupallisemmassa paketissa. Ulkoministeri Lars Løkke Rasmussen sanoi olevansa "syvästi huolissaan" Kiinan tuesta Venäjän sodalle, vaikka hän samalla tunnusti Kiinan merkityksen tanskalaiselle elinkeinoelämälle (Politiken). Wang toivoi Kööpenhaminalta "rakentavaa roolia" EU:n ja Kiinan suhteissa. Kiinalaisväite siitä, että Løkke olisi kiittänyt maiden kauppayhteistyötä, ei kuitenkaan saanut vahvistusta Tanskan puolelta (BT). Ruotsissa ulkoministeri Maria Malmer Stenergard sanoi Ukrainan olevan keskustelujen keskeinen aihe ja nosti esiin Kiinassa vangittuna olevan ruotsalaiskustantaja Gui Minhain tapauksen.

Mitä Wang sai ja mitä hän ei saanut

Kiertueen taustalla Berliinissä kiristyi sama kysymys. Saksan ulkoministeriö kutsui Kiinan suurlähettilään puhutteluun sen jälkeen, kun julkisuuteen tuli tietoja venäläissotilaiden koulutuksesta Kiinan sotilaskohteissa. Reuters viittasi Venäjän armeijan sisäisiin asiakirjoihin, Welt eurooppalaisiin tiedustelulähteisiin (t-online, n-tv). Julkista todistusketjua ei ole esitetty kokonaisuudessaan, ja Peking kiistää väitteet. Jo pelkkä epäily kuitenkin kaventaa eurooppalaisten hallitusten mahdollisuutta käsitellä Kiinaa pelkkänä kauppakumppanina.

Wang rakensi matkasta lähentymistä. Kiinan mukaan vierailu tapahtui Pohjoismaiden ulkoministerien kutsusta. Pekingin sanasto on tarkoituksella myönteistä: kumppanuus, vapaakauppa, syvempi yhteistyö. Se sopii huonosti yhteen EU:n riskien vähentämisen kanssa. Riskien vähentämisellä tarkoitetaan riippuvuuksien purkamista Kiinasta kriittisillä aloilla ilman täydellistä taloussuhteiden katkaisua.

EU:n oma neuvottelukanava Pekingiin on silti auki. Bryssel ja Peking käynnistivät kesäkuun lopussa ministeritason kauppakonsultaatiot, joille asetettiin lokakuun määräaika (EUnews). Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen varoitti, että EU ryhtyy toimiin, ellei Kiina etene siihen mennessä konkreettisesti kaupan vastavuoroisuudessa (Euronews). EU on vuodesta 2019 määritellyt Kiinan yhtä aikaa yhteistyökumppaniksi, taloudelliseksi kilpailijaksi ja järjestelmätason haastajaksi (Euroopan komissio).

Yksittäiset pääkaupungit eivät päätä EU:n kauppapolitiikkaa. Ne kuitenkin muokkaavat ilmapiiriä Eurooppa-neuvostossa, jossa jäsenmaiden johtajat määrittävät unionin suunnan. Pohjoismaiden yhteinen tapa kytkeä Kiina julkisesti Venäjään koventaa asetelmaa ennen lokakuuta.

Kiertue ei tuottanut sopimusta Ukrainasta, kauppamyönnytystä eikä uutta pakotelinjaa. Wang sai pääsyn pääkaupunkeihin. Pohjoismaat pitivät keskusteluyhteyden auki, mutta tekivät selväksi, että Venäjä on hinta lämpimämmälle Kiina-suhteelle.