Ranska vie Tagorin rikosprosessiin

Ranskan laivaston sota-alus seurasi Tagor-tankkeria useita päiviä Atlantilla ennen kuin alukseen noustiin Bretagnen länsipuolella. Tankkeri oli vaihtanut lippuvaltiota kesken matkan Madagaskarista Kameruniin. Kumpikaan rekisteröinti ei ollut voimassa. Venäläinen kapteeni kieltäytyi noudattamasta käskyjä (Maritime Executive). Brittiläinen sotalaiva auttoi seuraamaan alusta yön yli (NDTV).

Tagor on nyt Douarnenez’n lahdella rikostutkinnassa défaut de pavillon -rikkomuksesta eli purjehtimisesta ilman pätevää lippuvaltiota. Ranska on pysäyttänyt varjolaivaston tankkereita aiemminkin, mutta tämä on ensimmäinen tapaus, jossa pysäytys johtaa rikosoikeudelliseen menettelyyn hallinnollisen sakon sijaan (Euronews). Presidentti Emmanuel Macron kutsui pakotteiden kiertämistä ”mahdottomaksi hyväksyä” (DW). Ranska kokeilee nyt, voiko fyysisestä pysäyttämisestä tehdä pakotepolitiikan oikeudellisen välineen.

Yksi maa toimii, kun 27 ei pääse sopuun

Ranska perustaa nousut aluksiin UNCLOS-sopimukseen eli YK:n merioikeusyleissopimukseen, joka määrittää merialueiden oikeudet ja velvollisuudet. Sopimuksen 110 artikla sallii sota-alusten pysäyttää avomerellä aluksia, joilla ei ole pätevää lippuvaltiota (Völkerrechtsblog). Menettely kiertää EU:n keskeisen ongelman: pakotteiden muuttaminen vaatii yksimielisyyden, joten kaikkien 27 jäsenmaan on hyväksyttävä päätös. Useat merenkulkuvaltiot vastustavat kovinta pöydällä olevaa keinoa.

EU:n 21. pakotepaketti, jota odotetaan kesäkuun alussa, lisää kohteiksi uusia varjolaivaston tankkereita (Livemint). Täysi meripalvelukielto on silti jumissa. Se kieltäisi EU-yhtiöitä vakuuttamasta, miehittämästä tai huoltamasta aluksia, jotka kuljettavat venäläistä öljyä. Euronews Greecen mukaan Kreikka ja Malta hyväksyvät kiellon vain, jos G7-maat eli suuret länsitaloudet toimivat ensin. Kypros tuki samaa kantaa 20. pakotepakettia neuvoteltaessa. Kreikkalaiset, kyproslaiset ja maltalaiset yhtiöt ansaitsevat miljardeja tarjoamalla meripalveluja venäläistä lastia kuljettaville aluksille. Siksi juuri nämä hallitukset vastustavat tiukennuksia kovimmin.

Puola johtaa vastakkaista leiriä. Seitsemän jäsenmaata on vaatinut varjolaivaston rajoitusten kiristämistä (Newsmax Polska). Puola ja Tanska ovat harjoitelleet yhdessä epäiltyjen varjolaivastoalusten valtaamista (PolSOF). Pakotekiistan ydin on ero niiden maiden välillä, jotka haluavat toimia, ja niiden, jotka eivät halua antaa siihen EU-tason välinettä.

Itämeren pattitilanne

Jopa tiukkaa linjaa kannattavilla mailla on vaikeuksia omilla vesillään. Viron ulkoministeri kiitti Ranskan toimintaa ”oikeaksi signaaliksi” (ERR). Viro on silti myöntänyt, että aluksiin nouseminen Itämerellä on liian riskialtista. Venäläiset saattaja-alukset seuraavat tankkereita ja tekevät pysäyttämisestä vaarallista juuri kontaktivaiheessa. Tanska hallitsee Itämeren ainoita sisääntuloväyliä, Tanskan salmia, mutta ei ole noussut yhteenkään alukseen.

Ranska voi toimia avoimella Atlantilla, koska venäläisiä merivoimien saattajia ei ole paikalla. Itämerellä varjolaivaston liikenne on tiheämpää, mutta Venäjän tukikohtien läheisyys muuttaa riskilaskelman. Valvontaa tehdään siellä, missä se on turvallisinta, ei siellä missä sitä tarvittaisiin eniten.

Myös Venäjä sopeutuu. Se on järjestelmällisesti siirtänyt varjolaivaston aluksia omaan rekisteriinsä (Ukrainska Pravda). Pätevästi Venäjän lipun alla kulkeva alus ei ole enää liputon, eikä sitä voi pysäyttää UNCLOS-sopimuksen 110 artiklan perusteella. Jos Venäjä saa uudelleenrekisteröinnin valmiiksi, Ranskan käyttämä oikeudellinen väylä sulkeutuu. Vaihtoehtoa ei ole ilman YK:n turvallisuusneuvoston valtuutusta, jonka Venäjä estäisi veto-oikeudellaan.

Tagor seisoo ranskalaisessa lahdessa, ja sen kapteeniä odottavat rikossyytteet. Samalla Venäjä sulkee alus alukselta porsaanreikää, joka teki pysäytyksestä alun perin mahdollisen.