Ranska jäädyttää maksuja velkapaineessa

Ranskalla on velkaa 3 536,1 miljardia euroa (INSEE). Vuotuinen budjettivaje eli julkisten menojen ja tulojen erotus on jäänyt yli 5 prosenttiin BKT:stä (IMF). Bryssel käynnisti Pariisia vastaan viime vuonna alijäämämenettelyn, jossa jäsenvaltiolta vaaditaan uskottava suunnitelma julkisen talouden oikaisemiseksi (Council). Ranskassa ei enää kiistellä siitä, tarvitaanko sopeutusta. Kiista koskee sitä, kuka sen maksaa.

Bryssel seuraa nyt menojen kasvua

EU:n finanssipolitiikan säännöt edellyttävät, että jäsenvaltion alijäämä pysyy alle 3 prosentissa ja julkinen velka alle 60 prosentissa BKT:stä (Council). Ranska rikkoo molempia rajoja. IMF:n mukaan Pariisin on kiristettävä julkista taloutta noin 0,8 prosenttiyksikköä BKT:stä vuosittain vuoteen 2029 asti (IMF).

Valvontatapa on muuttunut. EU:n uudistetussa finanssipoliittisessa kehikossa ratkaisevaa on julkisten menojen kasvuvauhti, kun laskelmasta poistetaan korkomenot, EU-rahoitteiset ohjelmat ja suhdanneluonteiset työttömyysmenot (European Commission). Bryssel ei määrää Pariisille, mitä etuuksia leikataan. Se asettaa menokasvulle rajan, jonka sisällä Ranskan hallituksen on päätettävä, mitä suojataan ja mitä jäädytetään.

Jäädytys leikkaa ostovoimaa

Tästä on kyse ranskalaisessa "année blanche" -keskustelussa. Ilmaus tarkoittaa vuotta, jolloin normaalisti inflaation mukana nousevat maksut pidetään ennallaan. Eläkkeet, sosiaalietuudet, sairaanhoitokorvaukset ja veroasteikot muuttuvat silloin säästökohteiksi.

Mekanismi on yksinkertainen. Jos kuukausieläke on 1 000 euroa ja inflaatio 3 prosenttia, eläkkeen pitäisi nousta 1 030 euroon, jotta ostovoima säilyisi. Jos maksu pidetään 1 000 eurossa, valtio säästää 30 euroa kuukaudessa jokaista saajaa kohti. Miljoonissa maksunsaajissa tästä tulee merkittävä budjettivaikutus ilman, että hallitus ilmoittaa nimellistä leikkausta. Taloustutkimuslaitos Rexecoden laskelman mukaan toistuvat jäädytykset voisivat painaa Ranskan alijäämän alle 3 prosentin rajan vuoteen 2030 mennessä (Le Figaro).

Alijäämä paranee, koska ihmiset saavat reaalisesti vähemmän kuin olivat odottaneet. Eläkeläisten ostovoima heikkenee. Palkansaajat, joiden palkka nousee mutta joiden verorajat pysyvät paikallaan, voivat siirtyä korkeampaan veroluokkaan ja maksaa enemmän veroa. Hallinnollisesti kyse näyttää indeksijäädytykseltä. Taloudellisesti kyse on tulonsiirrosta kotitalouksilta valtiolle.

Terveydenhuollon lasku siirtyy

Konkreettisin osa sopeutuksesta koskee toistaiseksi terveydenhuoltoa. Hallitus on lähettänyt Ranskan kansalliselle sairausvakuutuskassalle CNAMille asetusluonnokset, jotka alentaisivat joidenkin lääkkeiden, hammashoidon, lääkinnällisten laitteiden ja potilaskuljetusten korvaustasoja (Le Monde). Finanssipolitiikkaa seuraava ajatuspaja IFRAP arvioi vuoden 2027 terveyspaketin säästöiksi 2,15 miljardia euroa (IFRAP).

Pääministeri Sébastien Lecornu on kuvannut kohderyhmiä esimerkeillä: ihmiset, jotka ostavat yli 50 lääkepakkausta tai käyvät lääkärissä yli 24 kertaa vuodessa (TF1 Info). Nämä ovat poliittista viestintää, eivät julkaistuja kelpoisuusehtoja. CNAMille toimitetut luonnokset koskevat korvaustasoja, eivät potilaskohtaisia käyttökattoja.

Kustannus ei silti katoa. Täydentävät sairausvakuuttajat, jotka korvaavat osan julkisen järjestelmän ulkopuolelle jäävistä menoista, varoittavat noin 1,5 miljardin euron kulusiirrosta niille. Se näkyisi myöhemmin korkeampina vakuutusmaksuina työntekijöille, eläkeläisille ja työnantajille (Le Memento). Valtion alijäämä pienenee. Kotitalouksien terveysmenot kasvavat.

Korkolasku syö budjettitilaa

Ranskan valtion velanhoitomenot nousevat vuonna 2026 yksin 59,3 miljardiin euroon (AFT). BNP Paribasin arvion mukaan noin 60 prosenttia vuoden 2027 suunnitellusta menolisäyksestä kuluu korkomenoihin, jos lainakustannukset pysyvät korkeina (BNP Paribas). Rahalla ei rakenneta sairaaloita, palkata opettajia tai makseta uusia etuuksia. Sillä hoidetaan aiempaa velkaa.

Saksalainen talousmedia käsittelee Ranskaa jo euroalueen riskinä. Ranskan ja Saksan lainakorkojen ero on leventynyt noin 80 korkopisteeseen eli 0,8 prosenttiyksikköön, ja sijoittajat hinnoittelevat Ranskan velkaa lähes yhtä varovaisesti kuin Italian velkaa (Handelsblatt, FAZ). Muutos on Ranskalle olennainen, koska maa on pitkään kuulunut euroalueen turvallisena pidettyyn ytimeen. Korkeammat lainakustannukset kasvattavat alijäämää, jota Pariisi yrittää samaan aikaan supistaa.

Kuten kerroimme viime viikolla, IMF pitää Pariisin sopeutussuunnitelmia riittämättöminä. Terveyspaketti on hallituksen ensimmäinen konkreettinen vastaus. 2,15 miljardin euron säästö on silti pieni osa alijäämästä, joka ylittää 5 prosenttia BKT:stä. Lecornun hallitus on nimennyt ensimmäisen erän. Paljon suuremman laskun maksajat ovat vielä nimeämättä.