Ranska liittyy Naton Suomen-joukkoihin

Naton uusi maavoimajärjestely Venäjän-vastaisen rajan pohjoisimmassa osassa ulottuu nyt Pohjois-Ruotsin Bodenista Rovaniemeen, ja mukana on myös ranskalaisia joukkoja. Ranska, Ruotsi ja Suomi vahvistivat 8. heinäkuuta, että Ranska liittyy Forward Land Forces Finland -joukkoon, Naton monikansalliseen eteen työnnettyyn maavoimayksikköön Suomessa (Le Monde, Yle).

Ratkaisu tuo suuren manner-eurooppalaisen sotilasvallan osaksi Ruotsin johtamaa pohjoista joukkoa, joka aloitti toimintansa vasta viime kuussa. Se ei muuta Suomen sotilaallista tasapainoa yksinään. Se muuttaa sitä, ketkä sitoutuvat Suomen puolustukseen jo ennen kriisin alkua.

Eteen sijoitetun joukon ajatus on yksinkertainen: hyökkäys Suomeen kohdistuisi heti usean Nato-maan sotilaisiin. Pelote toimii kuitenkin vain, jos sen takana olevat joukot kykenevät liikkumaan, täydentämään varastojaan ja taistelemaan paineen alla. Tästä julkinen tieto kertoo vielä vähän.

Mitä Ranska lähettää

Presidentti Emmanuel Macron kuvasi päätöstä osaksi “vahvempaa Eurooppaa vahvemmassa Natossa” (Le Monde). Ruotsalaismedian mukaan Ranskan osuus olisi noin 150–200 sotilasta (Dagens Nyheter). Ranska, Suomi tai Nato eivät ole vahvistaneet lukua virallisesti. Élyséen julkaisut vahvistavat kolmikantaisen julistuksen olemassaolon, mutta eivät avaa joukkopaketin sisältöä (Élysée).

Joukot eivät jää Suomeen pysyvästi, vaan osallistuvat rotaatioihin. Ne harjoittelevat suomalaisten yksiköiden kanssa erilaisella kalustolla ja aseistuksella (Yle).

Ranska ei tule pohjoiseen tyhjästä. Pariisi johtaa jo Naton Allied Reaction Force -valmiusjoukon maavoimakomponenttia, osallistuu Viron ilmatilan valvontaan ja pitää joukkoja muualla Naton itäisellä sivustalla (Le Figaro, Le JDD). Suomen-järjestely laajentaa läsnäolon Baltian suunnalta arktiselle alueelle.

Kuka tekee mitä pohjoisella sivustalla

Pohjoisen puolustuksen työnjako ei kulje yhden esikunnan kautta. Ruotsi toimii kehysvaltiona. Se vastaa suunnittelusta, johtamisjärjestelyjen yhteensovittamisesta ja rakenteesta, johon muut maat liittyvät (Government Offices of Sweden, NATO).

Suomi on isäntämaa. Se tarjoaa ulkomaisille joukoille majoituksen, kuljetukset, polttoaineen, lääkintätuen ja muun infrastruktuurin, jota toiminta Suomen alueella edellyttää (Finnish Ministry of Defence). Ranska tuo taistelujoukkoja, kalustoa ja osaamista.

FLF Finland aloitti virallisesti kesäkuussa Ruotsin johtamalla ytimellä Bodenissa. Monikansallinen esikunta sijaitsee Rovaniemellä, ja joukon on tarkoitus kasvaa ajan myötä prikaatikokoluokkaan (Dagens Nyheter, Yle).

Eteen työnnetyn linjan todellinen koe

Ajatus on sama, jonka kanssa Baltian maat ovat eläneet jo vuosia. Pieni monikansallinen joukko ei pysäytä Venäjän hyökkäystä yksin. Sen tehtävä on tehdä selväksi, että hyökkäys vetää heti mukaan useiden Nato-maiden sotilaat. Moskovan pitäisi silloin laskea, että rajattu operaatio voi johtaa koko liittokunnan vastaukseen (NATO).

Ranskalaisten joukkojen mukanaolo nostaa Suomeen kohdistuvan hyökkäyksen poliittista hintaa vielä yhdellä eurooppalaisella pääkaupungilla.

Terävin vertailukohta löytyy Saksasta. Berliini rakentaa Liettuaan pysyvää noin 5 000 sotilaan prikaatia. Osa joukoista harjoittelee jo Valko-Venäjän rajan lähellä, ja täysi suorituskyky on määrä saavuttaa vuonna 2027 (Lithuanian MoD, Lrytas).

Ranskan rotaatio Suomessa ja Saksan pysyvä prikaati Liettuassa kuuluvat samaan Naton itäisen sivustan vahvistamiseen, mutta ne eivät ole saman mittaluokan sitoumuksia. Puola, yksi Naton suurimmista puolustusmenoihin panostajista, suhtautuu myönteisesti eurooppalaiseen läsnäoloon pohjoisessa. Varsova mittaa vakavuutta kuitenkin sillä, mitä ilmoituksen jälkeen seuraa: joukkojen määrällä, pysyvyydellä, ilmatorjunnalla ja ampumatarvikevarastoilla (Defence24).

Ranskan päätös tekee Suomen puolustuksesta monikansallisemman ja paremmin harjoitellun. Se ei ratkaise ilmatorjunnan puutteita, ampumatarvikkeiden riittävyyttä, huoltoreittejä eikä vaikeinta kysymystä: kuinka nopeasti pääkaupungit antavat luvan vahvistusten lähettämiseen, jos kriisi alkaa (NATO).

Pohjoismainen Nato-yhteistyö siirtyy sopimuslauseista tehtävänjakoon. Sen uskottavuus ei ratkea sillä, saapuvatko joukot harjoituksiin, vaan sillä, ovatko hallitukset päättäneet etukäteen, mitä kriisin ensimmäisinä tunteina tehdään. Tämä päätösketju on pääosin julkisuuden ulkopuolella.