Ranska maksaa jo Italian korkoa

Fitch, yksi kolmesta suuresta luottoluokittajasta, piti Ranskan valtion luokituksen A+:ssa ja näkymän vakaana 28. elokuuta (Fitch, Bloomberg). Luokitusta ei laskettu. Samassa arviossa Fitch kuitenkin ennakoi Ranskan budjettivajeen pysyvän yli 5 prosentissa suhteessa BKT:hen seuraavat kolme vuotta. Ranska saa yhä lainaa markkinoilta, mutta lainaamisen hinta nousee.

A+ on edelleen selvästi investointitason luokitus. Se kertoo silti heikkenemisestä: Fitch laski Ranskan AA-:sta A+:aan viime syyskuussa ja perusteli päätöstä velan kasvulla ja poliittisella epävakaudella (Fitch). Vakaa näkymä tarkoittaa, ettei Fitch odota uutta luokitusmuutosta lähiaikoina. Se ei tarkoita, että julkisen talouden suunta olisi korjaantunut.

Alijäämäura ja sen hinta

Fitch arvioi Ranskan budjettivajeen eli valtion menojen ja tulojen vuotuisen erotuksen olevan 5,2 % BKT:stä vuonna 2026, 5,5 % vuonna 2027 ja 5,2 % vuonna 2028 (France 24, Bloomberg). Hallituksen oma tavoite vuodelle 2026 on 5,0 %. EU:n perussopimusten alijäämäraja on 3 % BKT:stä (European Commission). Julkisen velan arvioidaan nousevan 122,7 prosenttiin BKT:stä vuoteen 2028 mennessä, kun se oli 115,7 % vuonna 2025 (Boursorama/Reuters).

Olennaista on velkamekanismi. Jokainen alijäämävuosi kasvattaa velkakantaa. Kun Ranskan velasta maksama korko nousee, aiempi lainanotto muuttuu tulevien vuosien menoksi. Rahaa ohjautuu joukkolainojen omistajille sen sijaan, että sitä käytettäisiin terveydenhuoltoon, eläkkeisiin tai veronkevennyksiin. Euroopan komission kesäkuun 2026 arvio päätyi samaan suuntaan: nykyisellä politiikalla alijäämä olisi 5,1 % vuonna 2026 ja 5,7 % vuonna 2027 (European Commission).

Markkinat eivät enää hinnoittele Ranskaa Italiaa halvemmaksi

Luottoluokitukset vaikuttavat lainakustannuksiin, mutta joukkolainamarkkinat reagoivat usein ennen luokittajia. Ranskan 10-vuotisen valtionlainan korko oli 28. elokuuta päivän päätteeksi noin 4,09 %. Saksan vertailukelpoinen korko oli noin 3,27 %, joten korkoero eli spread oli noin 82 korkopistettä (France-Epargne). Italian 10-vuotiset valtionlainat liikkuivat samana päivänä suunnilleen samalla tasolla (Quifinanza).

Muutos on merkittävä, koska sijoittajat vaativat vuosien ajan Ranskalta automaattisesti pienempää tuottoa kuin Italialta. Taustalla oli oletus Ranskan velan paremmasta turvallisuudesta. Ero on nyt umpeutunut. Bundesbank nosti Ranskan korkoeron levenemisen esiin rahoitusvakausraportissaan, ja Berenbergin pääekonomisti totesi Ranskan lainakustannusten nousseen muita suuria talouksia nopeammin (Bundesbank, Berenberg). Sky TG24 kuvasi Ranskaa euroalueen heikoksi lenkiksi; Il Foglio muistutti aiheellisesti, että Italialla on yhä suurempi absoluuttinen velkataso ja heikommat kokonaisluokitukset (Sky TG24, Il Foglio).

Kuka maksaa, kun lainanotto kallistuu

Ranskan valtiovarainhallinto sai lisäaikaa. Luokituksen pitäminen ennallaan tarkoittaa, ettei syksyn budjettikierroksen alla synny pakotettua uudelleenhinnoittelua. Uutta Ranskan velkaa ostavat sijoittajat saavat nykykoroilla paremman tuoton kuin nollakorkoajan markkinoilla, jos he luottavat Ranskan maksukykyyn.

Maksajat näkyvät hitaammin. Korkomenojen kasvu kaventaa liikkumavaraa kaikissa muissa menoissa. Ranska on yhä EU:n liiallisia alijäämiä koskevassa menettelyssä, jonka komissio käynnistää, kun jäsenmaa rikkoo 3 prosentin alijäämärajaa. Menettely avattiin heinäkuussa 2024 ja jatkuu edelleen (European Commission). Belgia näyttää saman paineen pienemmässä mittakaavassa: myös sillä on A+-luokitus ja liiallisen alijäämän menettely, ja maan liittohallitus yrittää löytää noin 10 mrd. euron säästöt lokakuun puoliväliin mennessä (BusinessAM). Keskisuuret ja velkaiset euromaat eivät voi piilottaa sopeutustarvetta markkinoilta pitkään.

Kasvu on heikkoa, korkomenot nousevat, velka kasvaa ja Ranskan parlamentti on hajallaan. Fitch antoi Ranskalle aikaa, ei helpotusta. Vuoden 2026 budjetti ratkaisee, maksetaanko kasvava velanhoito menoleikkauksilla, veronkiristyksillä vai lykkäämällä sopeutusta jälleen.