Ranska maksaa Kreikkaa enemmän velastaan

Kuusitoista vuotta sitten Kreikan lähes romahdus uhkasi hajottaa euron. Nyt Kreikan budjetti on ylijäämäinen. Ranska, euroalueen toiseksi suurin talous, ilmoitti juuri menosäästöistä, jotka ovat pienemmät kuin maan korkomenojen yhden vuoden kasvu. Kreikan kymmenvuotisen valtionlainan korko on noin 3,40 %, Ranskan 3,68 % (Bank of Greece, Trading Economics). Euroalueen julkisen talouden hierarkia on kääntynyt nurin.

Korkolasku syö leikkaukset

Ranskan alijäämä oli vuonna 2025 152,5 mrd. euroa eli 5,1 % BKT:stä (INSEE, Le Monde). Hallitus ilmoitti 6 mrd. euron menosäästöistä. Samaan aikaan Ranskan korkomenot kasvoivat vuodessa 9 mrd. euroa, 74 mrd. euroon vuonna 2026 (Kero.media). Säästöt eivät kata edes korkolaskun kasvua.

Ranska ottaa velkaa maksaakseen korkoja aiemmin otetusta velasta. Vuonna 2026 korkomenot nielevät jo lähes puolet koko alijäämästä (INSEE). Lasku on puolustusbudjettia suurempi ja vastaa noin 949:ää euroa asukasta kohti vuodessa, joka siirtyy valtionlainojen omistajille (Le Français Moyen).

IMF:n mukaan Ranska tarvitsee noin 20–25 mrd. euron vuotuisen rakenteellisen sopeutuksen vuoteen 2029 saakka. Rakenteellinen sopeutus tarkoittaa pysyviä menoleikkauksia tai veronkorotuksia, ei kertaluonteisia säästöjä (IMF). Kuuden miljardin paketti kattaa tästä noin neljänneksen. Ranskan riippumaton finanssipoliittinen neuvosto piti hallituksen kehikkoa johdonmukaisena, mutta huomautti, ettei todellisia säästöjä ole eritelty riittävästi (Affiches-Moniteur).

Tuleva kasvu maksaa laskun

Leikkaukset kohdistuvat investointeihin. Tutkimusrahoitukselle oli luvattu 400 milj. euron lisäys, mutta lopputulos oli 324 milj. euron leikkaus (Le Monde). France 2030 -teollisuusrahasto menetti 400 milj. euroa. Vihreän siirtymän ohjelmista leikattiin 275 milj. euroa. Oppisopimuskoulutuksen rahoitus pieneni vielä 400 milj. eurolla (Capital).

Eläkkeisiin ja terveydenhuoltoon ei koskettu. Ranska käyttää 34 % BKT:stä sosiaaliturvaan, 4,5 prosenttiyksikköä euroalueen keskiarvoa enemmän (Banque de France). IMF:n mukaan veronkorotuksilla ei ole liikkumatilaa, koska julkiset tulot ovat jo yli 51 % BKT:stä (OECD). Siksi säästöt otetaan tutkimuksesta, koulutuksesta ja vihreästä infrastruktuurista, samalla kun nykykulutus ja velkojien maksut suojataan.

Euroopan finanssikartta on mennyt uusiksi

Kreikka poistui 3. kesäkuuta EU:n makrotalouden epätasapainoa koskevasta valvonnasta. Sen budjettiylijäämä on 1,7 % BKT:stä (European Commission, via Lifo). Ranska ja Saksa ovat molemmat alijäämämenettelyssä eli EU:n virallisessa prosessissa maille, joiden alijäämä ylittää 3 prosentin rajan suhteessa BKT:hen. Menettelyssä on nyt kymmenen jäsenmaata, eniten sitten euroalueen velkakriisin. Italia odottaa pääsevänsä pois menettelystä syksyllä, kun sen alijäämä painuu 2,9 %:iin (ADNKronos).

Saksa välttää seuraamukset uuden poikkeuslausekkeen avulla. Se jättää puolustusmenot alijäämälaskennan ulkopuolelle, jolloin Saksan mukautettu luku laskee 2,9 %:iin (n-tv). Ranska ei voi käyttää samaa reittiä, koska sen alijäämä on liian suuri selittyäkseen puolustusmenoilla (European Parliament). Markkinat hinnoittelevat muutoksen. Syyskuussa 2025 Ranskan kymmenvuotinen korko nousi hetkeksi Italian vastaavaa korkeammaksi ensimmäistä kertaa euron historiassa (Flossbach von Storch).

Kohti vuotta 2027 ilman ratkaisua

Huhtikuun 2027 presidentinvaalit tekevät syvästä finanssipoliittisesta sopeutuksesta poliittisesti vaikeaa. Yksikään johtava ehdokas ei esitä IMF:n vaatiman mittaluokan leikkauksia (Connexion France). EU ei ole koskaan määrännyt jäsenmaalle rahoituksellisia sanktioita alijäämämenettelyssä (Council of the EU). Alankomaiden parlamentti äänesti toukokuussa luvuin 122–27 kannasta, jonka mukaan Alankomaat "ei takaa muiden maiden kansallisia velkoja" (Tweede Kamer). Se kaventaa yhteisvelan poliittista tilaa.

Euroopan komission pessimistinen skenaario ennustaa Ranskan alijäämäksi 5,7 % vuonna 2027 (Boursorama). Jos spreadit eli Ranskan ja Saksan lainakorkojen ero levenevät nopeasti, EKP voisi käyttää Transmission Protection Instrument -välinettään, joka on tarkoitettu estämään korkopaniikin leviäminen euroalueella. Ehto on, että maa noudattaa EU:n finanssipoliittisia suosituksia. Euroalueen finanssisäännöt kirjoitettiin Kreikan kaltaisia maita varten. Kreikka noudattaa niitä nyt. Sääntöjä laatimassa ollut maa ei noudata.