Ranska maksaa lainastaan Italiaa enemmän

Ranskan kymmenvuotisten valtionlainojen tuotto oli keskiviikkona kello 15.18 GMT 4,90 %, kun Italian vastaava tuotto oli 4,64 % (Borsa Italiana/Radiocor). Italian velka on suurempi, joten sijoittajat arvioivat Ranskaa muunkin kuin nykyisen velkamäärän perusteella. Arvio vaikuttaa Ranskan veronmaksajiin vasta, jos se näkyy valtion tulevissa lainakaupoissa.

Myyntiaalto koetteli Pariisia eniten

Lainassa maksut ovat ennalta sovittuja, joten sen hinta ja tuotto liikkuvat vastakkaisiin suuntiin. Kun myyjät painavat hinnan alas, seuraava ostaja saa samat maksut halvemmalla ja siten paremman tuoton.

Keskiviikon myyntiaalto alkoi Euroopan ulkopuolelta. Öljyn hinta nousi yli 100 dollariin tynnyriltä, kun Iranin sodan pelättiin häiritsevän tarjontaa. Tämä herätti uudelleen huolen inflaatiosta (Reuters via Fidelity).

Euroopan valtionlainojen hinnat eivät laskeneet samaa tahtia. Saman iltapäivän tilanteessa Saksan kymmenvuotisen lainan tuotto nousi yhden korkopisteen eli 0,01 prosenttiyksikköä, Ranskan 15 ja Italian 11 korkopistettä (Borsa Italiana/Radiocor). Saksa on euroalueen vertailukohta valtionlainamarkkinoilla. Ranskan lainojen tuottoero Saksaan oli päivän päätteeksi lähes 140 korkopistettä (Teleborsa).

Miksi sijoittajat erottelevat Ranskan

Italian velka on suurempi suhteessa talouden kokoon. Euroopan komission mukaan Italian velka oli 137,1 % BKT:stä vuonna 2025, kun Ranskan velka oli 115,6 % (European Commission, European Commission). BKT kuvaa vuoden aikana tuotettujen tavaroiden ja palvelujen arvoa. Maiden ero on suurempi siinä, kuinka paljon uutta velkaa niiden ennakoidaan ottavan.

Kevään ennusteessaan komissio arvioi Ranskan julkisen talouden alijäämäksi 5,1 % BKT:stä vuonna 2026 ja 5,7 % vuonna 2027 (European Commission). Ennuste julkaistiin kuukausia ennen tämän viikon myyntiaaltoa. Italian alijäämän komissio arvioi samassa ennusteessa noin 2,9 prosenttiin. Vuonna 2025 Italian perusjäämä oli 0,8 % BKT:stä ylijäämäinen: julkiset tulot kattoivat kaikki menot korkomenoja lukuun ottamatta (European Commission).

Todennäköisin selitys on, että lainanantajat arvioivat jo kertyneen velan lisäksi sitä, kuinka paljon valtion pitää vielä lainata. Tämä on ennusteista tehty päätelmä, ei mitattu tieto sijoittajien motiiveista. Italian perusjäämän ylijäämä ei sekään ratkaise velan kehitystä: siihen vaikuttavat korkomenot ja talouskasvu. Ranskan paine ei alkanut keskiviikkona, sillä maan lainatuotot olivat nousseet jo viime viikolla korkeimmilleen vuosikymmeniin (To Brief).

Milloin korkeampi korko näkyy laskussa

Lainan hinnan lasku ei muuta Ranskan jo myymistään lainoista maksamaa summaa, sillä niiden maksut on sovittu etukäteen. Korkeampi kustannus syntyy vasta, kun valtio myy uusia lainoja.

Ranska myi 1. lokakuuta 6,271 miljardilla eurolla vuonna 2036 erääntyvää lainaa. Sen keskimääräinen tuotto oli 4,93 % (Agence France Trésor). Ostajien korko on nyt sovittu. Seuraavassa huutokaupassa ostajat vaativat markkinatuoton, joka silloin vallitsee.

Lainatarve on suuri. Ranskan valtion velkavirasto Agence France Trésor arvioi myyvänsä vuonna 2027 keskipitkiä ja pitkiä lainoja 340 miljardilla eurolla. Summaan sisältyy erääntyvien velkojen korvaaminen uudella lainalla eli jälleenrahoitus. Suunnitelma perustuu budjettiin, jota parlamentti ei ole vielä hyväksynyt (Agence France Trésor). Jokainen laina hinnoitellaan myyntipäivän tuoton mukaan. Yhden päivän liike kertoo siksi vähän kokonaiskustannuksesta. Ratkaisevaa on korkotaso koko myyntivuoden ajan.

Toistaiseksi häviöllä ovat Ranskan lainoja jo omistavat sijoittajat, sillä niiden markkina-arvo on laskenut. Uudet ostajat saavat vuosiksi paremman tuoton. Veronmaksajat joutuvat maksamaan enemmän myöhemmin vain, jos korot pysyvät korkeina huutokaupoissa. Silloin korkomenot vievät varoja muilta menoilta tai edellyttävät suurempia verotuloja. Keskiviikon kaupankäynnin ei ole osoitettu vaikuttaneen suoraan Ranskan asuntolainoihin tai hintoihin.

Ranska maksaa markkinoilla lainastaan nyt enemmän kuin Italia, vaikka sen velka on pienempi. Komission alijäämäennusteet ovat selvin käytettävissä oleva selitys. Veronmaksajille koituva kustannus riippuu siitä, kuinka pitkään korkoero säilyy, kun Ranska toteuttaa vuoden 2027 lainamyyntejään (Agence France Trésor).