Ranska maksaa jo Italiaa enemmän

Ranska maksoi hetkellisesti enemmän kymmenen vuoden lainarahasta kuin Italia, Kreikka tai Espanja. Sen kymmenvuotisen valtionlainan korko, eli vuotuinen tuotto, jota sijoittajat vaativat lainatessaan rahaa Pariisille vuosikymmeneksi, nousi 17. elokuuta noin 4,05 prosenttiin. Taso oli korkein sitten vuoden 2009 (Boursorama/Reuters, LSE). Italian vastaava korko oli noin 4,0 prosenttia ja Kreikan 3,88 prosenttia (Minkabu FX).

Eurokriisin aikana järjestys oli päinvastainen. Yhden kaupankäyntipäivän hinnoittelu ei vielä merkitse pysyvää asetelman muutosta. Se kertoo silti, että sijoittajat vaativat Ranskalta nyt suurempaa riskilisää kuin mailta, joita pidettiin aiemmin selvästi riskisempinä.

Globaali korkopaine, ranskalainen lisä

Pitkät korot nousevat laajasti. Saksan kymmenvuotinen korko nousi 15 vuoden huippuun, ja myös Yhdysvaltojen, Japanin ja Britannian korot nousivat (Guardian). Tämä selittää osan Ranskan neljän prosentin tasosta.

Ranskan omaa ongelmaa kuvaa paremmin korkoero Saksaan. Siinä verrataan kahta saman maturiteetin, eli saman pituisen laina-ajan, valtionlainaa euroalueella. Ranskan ja Saksan kymmenvuotisten lainojen ero leveni heinäkuun lopun noin 74–79 korkopisteestä 17. elokuuta 84 korkopisteeseen. Korkopiste on prosenttiyksikön sadasosa. Ranskan ero nousi samalla Italian 77 korkopisteen yläpuolelle (Boursorama/Reuters, France Epargne).

Sijoittajat siis hinnoittelevat Ranskaan oman riskilisänsä yleisen korkojen nousun päälle.

Miten korko siirtyy budjettiin

Neljän prosentin markkinakorko ei tee Ranskan koko 3 536 miljardin euron velkakannasta (INSEE, Eurostat) yhdessä yössä kalliimpaa. Suuri osa nykyisistä lainoista on laskettu liikkeeseen alemmilla koroilla. Ne kallistuvat vasta, kun velka erääntyy ja korvataan uudella. Ranskan valtionvelan keskimääräinen maturiteetti on noin kahdeksan vuotta, mikä hidastaa markkinakorkojen siirtymistä budjettiin (AFT).

Paine näkyy silti jo. Ranskan valtiovarainhallinto arvioi vuoden 2026 korkomenoiksi 59,3 miljardia euroa (AFT). Ensimmäisellä neljänneksellä korkokulut kasvoivat 37 prosenttia vuodentakaisesta (Le Monde). BNP Paribasin arvion mukaan korkeina pysyvät korot voisivat syödä noin 60 prosenttia vuodelle 2027 suunnitelluista menolisäyksistä (BNP Paribas).

Käytännössä tämä tarkoittaa vähemmän rahaa terveydenhuoltoon, koulutukseen, puolustukseen tai veronkevennyksiin.

Euroopan komissio ennustaa Ranskan budjettivajeeksi 5,1 prosenttia BKT:stä vuonna 2026 ja velkasuhteeksi 120,2 prosenttia (European Commission). IMF on vaatinut menoleikkauksia, joiden arvo olisi 0,8 prosenttia BKT:stä vuosittain vuoteen 2029 asti (IMF). Pääministeri Sébastien Lecornu tavoittelee vuodelle 2027 noin 4,9 prosentin alijäämää (Le Monde). Se on yhä kaukana luvatusta kolmen prosentin rajasta.

Kuka menettää liikkumatilaa Ranskassa

Yksi tie takaisin kolmeen prosenttiin kulkee Le Figaron kuvaamien toistuvien années blanches -vuosien kautta. Se tarkoittaa vuosia, jolloin julkiset menot jäädytetään nimellisesti ja menettävät arvoaan inflaation mukana (Le Figaro).

Ensimmäisenä sen tuntevat julkisen sektorin työntekijät, jos palkat eivät pysy hintojen perässä. Saman näkevät sairaalat, joiden budjeteilla saa vuosi vuodelta vähemmän, sekä tulonsiirtojen saajat, joiden etuudet kutistuvat reaalisesti.

Paine siirtyy myös kotitalouksiin. Täydentävät sairausvakuuttajat varoittivat, että valtio voisi siirtää niille noin 1,5 miljardin euron kustannukset. Ne päätyisivät lopulta jäsenille korkeampina vakuutusmaksuina (Le Memento).

Valtionlainasijoittajat ovat asetelman toisella puolella. Neljän prosentin Ranskan valtionlaina on liikkeeseenlaskijalle kallis, mutta ostajalle se tarjoaa lukittavan korkotuoton (Milano Finanza).

Ranska ei ole yksin. Belgialle kertyy tänä vuonna noin 1,5 miljardia euroa lisää jälleenrahoituskustannuksia (BRF), ja Italia lainaa edelleen lähes neljän prosentin korolla (Il Sole 24 Ore). Ranskan tilanne on silti muuttunut hankalaksi, koska markkina ei enää kohtele sitä turvallisena välimuotona Saksan ja Etelä-Euroopan välillä.

EKP:llä eli Euroopan keskuspankilla on väline häiriintyneitä valtionlainamarkkinoita varten. Transmission Protection Instrument antaa EKP:lle mahdollisuuden ostaa kohdennetusti jäsenmaiden valtionlainoja (ECB). Väline sopii parhaiten tilanteeseen, jossa ongelma on markkinapaniikki, ei sijoittajien reaktio maan omaan finanssipolitiikkaan.

Ranska on jo EU:n liiallisen alijäämän menettelyssä. Menettely käynnistyy, kun jäsenmaan budjettivaje ylittää kolme prosenttia BKT:stä (Council of the EU). Tämä vaikeuttaa turvaverkkoon vetoamista.

Fitch arvioi Ranskan luottoluokituksen 28. elokuuta (France Epargne). Pariisi saa yhä velkakirjansa kaupaksi. Budjettikysymys on, kuinka suuri osa seuraavista menoista kuluu vanhan velan korkoihin.