Ranskan budjetista puuttuu €24 miljardia

Ranska tarvitsee arviolta 30 miljardin euron sopeutuksen estääkseen budjettivajeen kasvun vuonna 2027 (Bloomberg). Budjettilakien määräaikaan on kaksi viikkoa, mutta hallitus on esittänyt vasta yhden suuren ja euromääräisen toimenpiteen: noin 6 miljardin euron eläkemuutoksen (Le Monde). Jäljelle jäävälle 24 miljardille eurolle ei ole julkaistu toimenpidelistaa. Summa erottaa poliittisen tavoitteen niistä säästöistä, jotka hallitus pystyy nimeämään (Budget Ministry).

30 miljardia euroa lasketaan muuttuvaan vertailutasoon nähden

30 miljardin euron sopeutus ei tarkoita vastaavaa leikkausta Ranskan nykyisiin menoihin. Summaa verrataan arvioon vuoden 2027 menoista ja tuloista tilanteessa, jossa politiikkaa ei muuteta. Eläkkeet nousevat hintojen mukana, väestön ikääntyminen kasvattaa terveydenhuoltomenoja ja puolustussitoumukset lisäävät menoja. Ilman uusia toimia Euroopan komission toukokuun ennusteessa alijäämä kasvaa vuoden 2026 noin 5,1 prosentista 5,7 prosenttiin BKT:stä vuonna 2027.

Pääministeri Sébastien Lecornu on myöntänyt, että menot kasvavat edelleen euroissa. Tavoitteena on saada ne kasvamaan hintoja hitaammin. Vaikka koko paketti toteutuisi, alijäämä supistuisi arviolta 4,75 prosenttiin BKT:stä. Tulos jäisi yhä suuremmaksi kuin EU:n kanssa sovitun sopeutusaikataulun edellyttämä noin 4 prosenttia (European Commission). Ranskan tilintarkastustuomioistuin Cour des comptes arvioi, että velkasuhteen vakauttaminen vaatisi alijäämän painamista lähelle 2,8:aa prosenttia. Koko 30 miljardin euron sopeutus kattaisi alle puolet tarvittavasta muutoksesta.

Ranskan tilanne vaikuttaa myös muuhun Eurooppaan. Ranskan ja Saksan valtionlainojen korkoero on kasvanut noin 0,94 prosenttiyksikköön, suurimmaksi sitten vuoden 2012. Jos sijoittajat eivät luota suuren euromaan finanssipolitiikkaan, ne vaativat maan velkakirjoista korkeampaa korkoa. Uusi hinnoittelu voi nostaa myös muiden raskaasti velkaantuneiden jäsenmaiden lainakuluja, koska niiden velkakirjoja verrataan samoihin viitekorkoihin.

Eläkeläiset kantavat ainoan näkyvän taakan

Budjettiministeri David Amielin mukaan eläkkeiden korottaminen hintojen tahdissa maksaisi vuonna 2027 yli 6 miljardia euroa. Hallitus harkitsee kahta vaihtoehtoa. Ensimmäisessä eläkkeet jäädytettäisiin tai niitä korotettaisiin inflaatiota vähemmän, ja samalla eläketulojen verotuksessa käytettävää 10 prosentin vähennystä supistettaisiin. Toisessa eläkkeitä korotettaisiin täysimääräisesti, mutta verovähennys poistettaisiin kokonaan (LCP, TF1-LCI).

Vaihtoehtojen tulonjakovaikutukset poikkeavat toisistaan. Inflaatiota pienempi korotus heikentää kaikkien sen piirissä olevien eläkeläisten ostovoimaa. Verovähennyksen poistaminen kohdistuu pääosin eläkeläisiin, joiden tulot ylittävät tuloverotuksen kynnyksen, ja säästää siten pienituloisimmat. Hallitus ei ollut valinnut vaihtoehtoa 14. syyskuuta mennessä.

Eläkkeiden ulkopuolella suunnitelma jää huomattavasti ohuemmaksi. Julkaistujen menokehysten mukaan puolustusmenot kasvavat 6,4 miljardia euroa, ja myös useiden suojattujen ministeriöiden määrärahat lisääntyvät. Työ-, maatalous- ja terveyssektorien määrärahat puolestaan pienenevät (Budget Ministry). Esillä ovat olleet suuryritysten voittoveron jatkaminen sekä 300 miljoonan euron uudistus koulutustileihin. Talousministeri Roland Lescure on samaan aikaan puolustanut veroluokkien muutoksia ja yritysten verohyvityksiä, jotka vähentäisivät valtion tuloja. Säästöjen löytämiseen jää näin entistä vähemmän vaihtoehtoja.

Parlamentin luvut ovat budjettilukujakin vaikeammat

Marine Le Penin mukaan Kansallinen liittouma vastustaa veronkorotuksia ja työssäkäyviin ranskalaisiin kohdistuvaa sosiaalista epäoikeudenmukaisuutta. Puolueen talouspoliittinen edustaja on puolestaan nimennyt eläkeläisten ostovoiman turvaamisen ehdottomaksi ehdoksi. Kanta kohdistuu suoraan hallituksen ainoaan euromääräisesti määriteltyyn säästöön.

Lecornu voi viedä budjetin läpi ilman parlamentin äänestystä perustuslain 49.3 artiklan nojalla. Lakiesitys katsotaan silloin hyväksytyksi, elleivät vastustajat kokoa 289 kansanedustajaa hallituksen kaatavan epäluottamuslauseen taakse. Lecornu käytti menettelyä kolmesti vuoden 2026 budjetissa ja säilytti parlamentin luottamuksen. Joulukuussa 2024 Michel Barnier turvautui samaan keinoon, mutta hänen hallituksensa kaatui.

Valtion ja sosiaaliturvan budjettilakiesitykset on määrä antaa 30. syyskuuta. Yksikään riippumaton taho ei ole vielä arvioinut paketin vaikutuksia, koska valmista pakettia ei ole. IMF suosittelee vuotuista sopeutusta, jonka mittaluokka vastaa suunnilleen 30 miljardin euron tavoitetta. IMF:n suositukseen sopiva tavoiteluku ei kuitenkaan muodosta budjettia. Ranskalla on toistaiseksi kohdentamaton säästösumma ja kiistanalainen eläke-esitys, jonka parlamentin keskeiset ryhmät ovat jo luvanneet torjua.