Ranskan 340 miljardin euron velan jälleenrahoitus kallistuu

Ranska aikoo laskea vuonna 2027 liikkeeseen keskipitkiä ja pitkiä valtionlainoja 340 miljardin euron arvosta. Ranskalaismedian mukaan summa on ennätys (RFI). Suuri osa rahoista käytetään vanhojen lainojen takaisinmaksuun, joten valtion velka kasvaa niitä vastaavasti vain vähän. Muutos näkyy hinnassa: Ranska maksaa jokaisesta uudesta lainastaan aiempaa enemmän. Korkeammat kustannukset siirtyvät velkaan vähitellen vuosien mittaan.

Ennätyksellinen lainanotto ei tarkoita yhtä suurta velan kasvua

Valtion lainanottoa hallinnoiva Agence France Trésor (AFT) laskee ohjelmansa takaisinostot vähentäen. Se vähentää ennenaikaisesti takaisin ostetut lainat, mutta ei lainoja, jotka erääntyvät vuoden aikana. Reutersin mukaan tavoite kasvaa tämän vuoden 310 miljardista eurosta pääasiassa siksi, että pandemian aikana liikkeeseen lasketut lainat erääntyvät nyt (Reuters via Boursorama).

Kun valtio laskee liikkeeseen uuden lainan erääntyvän lainan takaisinmaksua varten, se jälleenrahoittaa velkaa. Lainanotto on suurta, mutta velan kokonaismäärä muuttuu vain vähän. Siksi uusien lainojen liikkeeseenlasku voi kasvaa samalla, kun hallitus lupaa pienentää alijäämää.

Alijäämäluvut kertovat vain osan. Ne kattavat koko Ranskan julkisen talouden, myös sosiaaliturvan ja paikallishallinnon, kun AFT laskee liikkeeseen lainoja vain keskushallinnon puolesta. Pääministeri Sébastien Lecornun hallitus ennustaa, että laajempi alijäämä eli menojen ja tulojen erotus pienenee vuoden 2026 5,4 prosentista 5,0 prosenttiin bruttokansantuotteesta (BKT) vuonna 2027 (Les Echos Investir). Luvut näyttävät alijäämän suunnan, mutta niistä ei selviä, kuinka suuri osa AFT:n ohjelmasta kasvattaa velkaa. Tässä tarkastelluissa julkaistuissa luvuissa tätä jakoa ei eritellä.

Velka kasvaa joka tapauksessa noin 119,3 prosentista BKT:stä ennustettuun ennätykseen, 121,7 prosenttiin (Le Monde), kuten kerroimme (To Brief). Ranskan riippumaton valtiontalouden tarkastusviranomainen Cour des comptes arvioi vuoden 2026 alussa, että alijäämän pitäisi pienentyä noin 2,8 prosenttiin BKT:stä, jotta velkasuhde pysyisi ennallaan (Cour des comptes).

Sijoittajat ostavat yhä, mutta korkeampaa tuottoa vastaan

Sijoittajat ostivat Ranskan lainoja tässä kuussa, mutta Ranska joutui maksamaan niistä aiempaa enemmän. Syyskuun 3. päivän huutokaupassa vuonna 2036 erääntyvän lainan kysyntä oli 2,28-kertainen tarjottuun määrään nähden. Hyväksytty tuotto eli sijoittajien vaatima vuosituotto nousi silti 4,23 prosenttiin elokuun 3,90 prosentista (Boursorama).

Korkojen nousu näyttää johtuvan suurelta osin koko euroalueen kehityksestä. Euroopan keskuspankki (EKP) nosti 10. syyskuuta talletuskoron 2,50 prosenttiin. Talletuskorko ohjaa muiden lainakorkojen tasoa (EKP). Keskuspankkikorkojen nousu kasvattaa kaikkien valtioiden rahoituskustannuksia.

EKP:n 24. syyskuuta julkaisemassa katsauksessa euroalueen kymmenvuotisten valtionlainojen korot nousivat tarkastelujaksolla 45 korkopistettä eli 0,45 prosenttiyksikköä. Maiden ja Saksan välinen korkoero pysyi suurin piirtein ennallaan (EKP). Ranskan lisäkorko Saksaan nähden ei siis kasvanut tarkastelujaksolla. Se tulee silti yleisen korkojen nousun päälle, ja Ranska maksaa sen jokaisesta liikkeeseen laskemastaan lainasta.

Kuka maksaa, ja millä aikataululla

Ranskan senaatin aiempien arvioiden mukaan valtionlainan keskimääräinen juoksuaika on yli kahdeksan vuotta. Jos korot pysyvät pitkään korkeina, korkomenot kasvavat senaatin arvion mukaan noin 3,2 miljardia euroa ensimmäisenä vuonna ja 23,5 miljardia euroa viidessä vuodessa (Ranskan senaatti, Ranskan senaatti). Kun erääntyvä laina korvataan nykykorolla otetulla uudella lainalla, korkomenot kasvavat vähitellen. Lisäykset kasaantuvat vuosien mittaan.

Veronmaksajat kantavat kustannuksen tulevina vuosina. Uusien ranskalaislainojen ostajat saavat paremman tuoton. Vanhojen, matalakorkoisten lainojen omistajat häviävät, sillä niiden markkina-arvo laskee, kun uusista lainoista maksetaan enemmän.

Ennätyksellinen lainanotto liioittelee Ranskan velan kasvuvauhtia, koska suuri osa uusista lainoista korvaa pandemian aikana otettua velkaa. Huutokauppa kertoo kuitenkin, että Ranska saa yhä lainaa markkinoilta ja joutuu maksamaan siitä aiempaa enemmän. Korkomenot kasvavat tasaisesti vanhan velan erääntyessä ja tullessa korvatuksi. Yksi huutokauppa ei ratkaise korkokehityksen suuntaa: siihen vaikuttavat EKP:n rahapolitiikka, euroalueen korkotaso ja se, hyväksyykö parlamentti Lecornun ehdottamat säästöt (Public Sénat).