Ranskan lainakorko lukittui 4.93%:iin

Ranska myi 1. lokakuuta 6,271 miljardin euron edestä marraskuussa 2036 erääntyvää valtionlainaa. Keskituotto oli 4,93 %, kun saman lainan syyskuun 3. päivän huutokaupassa se oli 4,23 % (huutokaupan tulos/Boursorama). Markkinatuotot nousivat huippuunsa seuraavana päivänä, kun Ranskan kymmenvuotisen valtionlainan tuotto kävi 4,993 prosentissa (Reuters/MarketScreener). Tuotot ovat sittemmin laskeneet, mutta lasku ei muuta lokakuun huutokaupassa sovittua hintaa.

Tuotto kertoo, kuinka suuren vuotuisen korvauksen sijoittajat vaativat lainan nykyisellä hinnalla. Korkoero tarkoittaa Ranskan ja Saksan lainatuottojen erotusta. Se kuvaa lisätuottoa, jota sijoittajat vaativat lainatessaan Pariisille Berliinin sijaan. Perjantaina 2. lokakuuta ero kävi 158,67 korkopisteessä. Yksi korkopiste on 0,01 prosenttiyksikköä (Reuters/MarketScreener).

Korkoero heijastaa epäilyjä siitä, pystyykö pääministeri Sébastien Lecornu viemään alijäämää leikkaavan vuoden 2027 budjetin jakautuneen parlamentin läpi. Epävarmuus kasvatti markkinapainetta jo viime viikolla (To Brief). Maanantaiaamuna epäilyt ohjasivat yhä kaupankäyntiä: sijoittajat myivät Ranskan lainoja ja ostivat Saksan lainoja. Ranskan tuotto nousi 1,8 korkopistettä ja Saksan laski 2,3 (Reuters/LSE).

Tiistain helpotus johtui osin maailmanmarkkinoista

Reutersin mukaan Ranskan lainatuotto oli tiistaina myöhään aamupäivällä 4,7526 % ja Saksan 3,4613 %. Korkoero oli siten noin 129 korkopistettä (Reuters/Boursier). Osa laskusta ei johtunut Pariisin tilanteesta.

Öljyn halpeneminen vaimensi inflaatiohuolia. Kun inflaation odotetaan jäävän maltillisemmaksi, sijoittajat vaativat pienempää korvausta lainojen pitämisestä, ja tuotot laskevat monissa maissa. Yhdessä Reutersin markkinakatsauksessa Ranskan tuotto laski 15,3 korkopistettä, Saksan 4,6 ja Yhdysvaltojen kymmenvuotinen tuotto 4,4 (Reuters/LSE). Ranskan tuotto laski muita enemmän, joten myös maan oma riskilisä kaventui.

Italian lainatuotot liikkuivat Ranskan mukana. Teleborsan tiistaina kello 10.31 julkaisemien lukujen mukaan Italian tuotto oli 4,51 % ja Ranskan 4,75 %, kun Saksan tuotto oli 3,44 % (Teleborsa/Repubblica). Espanja maksoi pienempää lisätuottoa, vaikka pääministeri Pedro Sánchez on ilmoittanut ennenaikaisista vaaleista. Espanjan kymmenvuotisen lainan tuotto oli samana päivänä 4,082 %, noin 63 korkopistettä Saksan lainan yläpuolella (EFE). Luku kertoo Ranskaa vähäisemmästä markkinapaineesta, mutta ei siitä, kuinka paljon Espanjan riskilisä oli muuttunut.

Miksi lokakuun huutokaupan kustannus pysyy korkeana

Markkinatuottojen nousu ei muuta jo liikkeeseen lasketun velan kustannusta. Joukkolainoissa korko eli kuponki on kiinteä: valtio maksaa vuosittain huutokauppahetkellä sovitun koron. Kun markkinatuotot nousevat, lainan hinta laskee. Tappion kantavat lainan myyvät sijoittajat, eivät valtiot.

Uusi varainhankinta toimii toisin. Vuonna 2036 erääntyvästä lainasta maksetaan sen alkuperäisen liikkeeseenlaskun yhteydessä sovittua kuponkikorkoa. Kun sijoittajat vaativat korkeampaa tuottoa, he maksavat kustakin lainasta vähemmän. Ranska maksaa silti eräpäivänä koko nimellisarvon ja siihen asti kaikki kupongit. Siksi lokakuun lainakaupasta saatiin syyskuuhun verrattuna vähemmän rahaa, vaikka takaisinmaksulupaus pysyi samana.

Tämän velkaosuuden korkeampi kustannus on nyt lukittu vuoteen 2036 asti. Sen vaikutus Ranskan koko korkolaskuun riippuu siitä, millä tuotolla Pariisi saa lainaa tulevissa huutokaupoissa.

EKP:llä eli euroalueen rahapolitiikasta vastaavalla Euroopan keskuspankilla on heinäkuussa 2022 käyttöön otettu väline, jolla se voi ostaa yksittäisen maan joukkolainoja torjuakseen »perusteettomia ja hallitsemattomia» markkinaliikkeitä. Päätöksen välineen käytöstä tekee EKP. Se voi pidättyä toimista, jos markkinapaine johtuu maan omista budjettivaikeuksista (EKP).

Ranskan lokakuinen joukkolainamyynti toi valtiolle rahoitusta korkeammalla tuotolla kuin saman lainan syyskuun huutokauppa. Tiistain markkinanousu ei muuta jo sovittua hintaa. Yksittäinen huutokauppa ei ratkaise Ranskan velanhoitomenojen kokonaismäärää. Siihen vaikuttavat tulevien huutokauppojen tuotot, joihin vaikuttavat sekä Lecornun budjetin kohtalo että Pariisista riippumattomat maailmanmarkkinat.