Ranskan 5 prosentin alijäämätavoite vaatii korvaavia toimia

Ranskan hallitus tavoittelee valtion alijäämän supistamista tämän vuoden 5,4 prosentista BKT:stä 5 prosenttiin vuonna 2027 (hallituksen budjettiesittely). Alijäämä syntyy, kun menot ylittävät tulot. Jokainen kansanedustajien poistama vero ja peruttu menoleikkaus on korvattava toisella verolla tai leikkauksella, muuten tavoite jää saavuttamatta. Tiistaista lähtien koko kansalliskokous on joutunut ratkaisemaan, millä toimilla aukko paikataan.

Sosialistien esitys lakialoitteen hylkäämiseksi kaatui samana päivänä äänin 149–236 (kansalliskokouksen äänestystiedot). Lakiesitys jäi käsittelyyn, mutta sen sisällöstä ei päästy sopuun. Viikkoa aiemmin valtiovarainvaliokunta hylkäsi esityksen verotuloja koskevan osan äänin 31–3 (LCP:n valiokuntaraportti), kuten kerroimme viikonloppuna (To Brief). Koska valiokunnan äänestys oli neuvoa-antava, kansanedustajat käsittelevät nyt hallituksen alkuperäistä esitystä ja tekevät siihen muutoksia (kansalliskokouksen käsittelyaikataulu).

Kuka maksaa hallituksen suunnitelmassa

Julkisen talouden korkea neuvosto, hallituksen ennusteita tarkastava riippumaton elin, arvioi uusien toimien arvoksi 43 miljardia euroa. Tästä noin 18 miljardia euroa kertyisi verotuloista ja 25 miljardia menojen hillinnästä (korkean neuvoston lausunto). Virkamiesten palkat jäädytettäisiin, alinta tasoa suuremmat eläkkeet kasvaisivat hitaammin ja suurten yritysten voittolisävero jatkuisi kevennettynä (hallituksen budjettiesittely). Ansiotuloveron tulorajoja korotettaisiin inflaation tahdissa. Näin kotitalous ei joudu korkeampaan veroluokkaan vain siksi, että palkka on seurannut hintojen nousua.

Suunnitelma perustuu ennusteeseen, jota korkea neuvosto pitää optimistisena: talous kasvaisi ensi vuonna prosentin (korkean neuvoston lausunto). Jos kasvu jää hitaammaksi, verotuloja kertyy vähemmän ja alijäämä kasvaa, vaikka parlamentti ei muuttaisi esitystä.

Jokainen myönnytys vaatii korvaavan toimen

Parlamentissa on jo muutettu esitystä. Alustavan arvion mukaan valiokunnan muutokset heikentäisivät budjettitasapainoa noin 10 miljardilla eurolla ja jättäisivät alijäämän lähelle 5,4 prosenttia (LCP:n valiokuntaraportti). Hallituksen neuvottelija Roland Lescure sanoo olevansa valmis sopimaan oppositiopuolueiden kanssa, kunhan alijäämä pysyy enintään viidessä prosentissa (AFP:n raportti).

Lescure tarvitsee puolueiden tukea, vaikka ne paikkaisivat budjettia vastakkaisin keinoin. Sosialistit vaativat suurempia veroja suurille omaisuuksille ja perinnöille, tehokkaampia toimia veropetoksia vastaan sekä palkkojen ja eläkkeiden suojaamista (sosialistipuolueen budjettitavoitteet). Laurent Wauquiezin johtamat republikaanit tavoittelevat 20 miljardin euron lisäsäästöjä mutta vastustavat eläkeläisiin kohdistuvia toimia (La Tribune). Molemmat haluavat suojata eläkeläisiä, mikä vie hallitukselta yhden säästökohteen. Esillä olleissa ehdotuksissa ei nimetä riittävästi korvaavia toimia.

Pitkittynyt viivästys kasvattaisi kustannuksia

Ranska maksaa jo lainastaan riskilisää. Lokakuun 13. päivänä maan kymmenvuotisten joukkolainojen korko oli 4,810 prosenttia. Saksan vastaava korko oli 3,435 ja Italian 4,505 prosenttia Kreikan velkaviraston mukaan (Kreikan velkaviraston markkinakatsaus). Yhden päivän markkinahinnat eivät osoita, että budjettikiista olisi kasvattanut eroa. Ne kertovat kuitenkin uuden lainanoton hinnasta. Korkeampi korko siirtyy budjettimenoihin vähitellen, kun vanhoja lainoja erääntyy ja ne korvataan nykykorkoisilla lainoilla (Ranskan valtionvelan erääntymistiedot).

Lescure sanoo, ettei velka kasva itseään ruokkivana korkokierteenä: valtion koko velkakannan keskimääräinen korko olisi vuonna 2027 2,5 prosenttia, alle 2,7 prosentin nimellisen talouskasvun eli inflaation sisältävän kasvun (MoneyVox). Keskiarvoa painavat alaspäin vanhat, edullisemmat lainat. Korkea neuvosto varoittaa, että uusien lainojen korko ylittää jo kasvuvauhdin. Se ennustaa julkisen velan nousevan 121,7 prosenttiin BKT:stä (korkean neuvoston lausunto).

Jos budjettia ei saada voimaan tammikuuhun mennessä, Ranska siirtyy erityislakiin. Sen nojalla valtio voi periä nykyisiä veroja ja ottaa lainaa, mutta menot rajataan välttämättömiin palveluihin edellisvuoden tasolla (valtiontalouden tarkastusviraston raportti). Selvitystä johtanut Jérôme Fournel arvioi, että järjestely toimii noin kaksi kuukautta (Le Figaro). Jos erityislaki olisi käytössä yhdeksästä kahteentoista kuukauteen presidentinvaalien ympärillä, alijäämä olisi tarkastusviraston arvion mukaan vähintään 0,5 prosenttiyksikköä BKT:stä suurempi kuin vuonna 2026 (valtiontalouden tarkastusviraston raportti).

Valiokunnan muutosehdotukset kumoaisivat suunnitellun alijäämän supistumisen, jos ne hyväksyttäisiin ilman korvaavia toimia. Koko kansalliskokous ei ole hyväksynyt niitä, ja kasvuennusteen muutos voi vaikuttaa lukuihin kumpaan suuntaan tahansa. Kumpikaan seikka ei muuta Lescuren, sosialistien ja republikaanien edessä olevaa laskelmaa: jokaisen on nimettävä vero tai leikkaus, jolla poistettu toimi korvataan.