Ranskan 54 mrd. euron budjetti supistaa vajetta niukasti

Pääministeri Sébastien Lecornu on luvannut vuodelle 2027 noin 54 miljardin euron budjettisäästöt. Tavoitteena on kuitenkin laskea alijäämä tämän vuoden ennustetusta 5,4 prosentista viiteen prosenttiin BKT:stä eli bruttokansantuotteesta (France 24, Le Monde). Suurin osa summasta kattaa menojen kasvua, joka toteutuisi muutenkin. Loput jakautuvat epätasaisesti eläkeläisten, julkisen sektorin työntekijöiden ja kuntien kesken, kun taas suuryritysten maksut pienenevät.

Miksi 54 miljardin euron säästöt vaikuttavat vähän

Hallitus vertaa säästöjä kuvitteelliseen vuoteen 2027, jolloin se ei tekisi mitään. Siinä vaihtoehdossa korko-, eläke- ja terveysmenot jatkaisivat kasvuaan. Lecornu sanoi alijäämän voivan silloin ylittää 6,5 prosenttia BKT:stä (Deutschlandfunk). Menojen pitäminen ennallaan lasketaan tässä vertailussa säästöksi.

Le Monde jakoi kokonaissumman kahtia: noin 40 miljardia euroa kuittaa menojen ennakoitua kasvua, ja vain noin 14 miljardia euroa ylittää sen ja pienentää alijäämää (Le Monde).

Jako on lehden tulkinta. Viralliset laskelmat on määrä julkistaa tänään. Valtion budjettia ja sosiaaliturvan rahoitusta koskevat lakiesitykset esitellään tänä aamuna kello 8.30 (valtiovarainministeriö).

Kenelle lasku lankeaa

Selvimmin säästöt osuvat eläkeläisiin. Työministeri Jean-Pierre Farandou tavoittelee eläkkeistä noin 5,5 miljardin euron säästöjä. Tästä 4,1 miljardia euroa saataisiin korottamalla noin 1 260 euroa ylittäviä eläkkeitä inflaatiota hitaammin (TF1). Valtiovarainministeriö ennustaa hintojen nousevan 1,8 prosenttia vuonna 2027 (valtiovarainministeriön ennusteet). Raja-arvon ylittävät eläkkeet kasvavat siis euromääräisesti, mutta niiden ostovoima heikkenee.

Loput 1,4 miljardia euroa kerättäisiin tuloverotuksella. Eläketuloista saa vähentää verotettavaa tuloa 10 prosenttia, mutta vähennyksen enimmäismäärä laskisi 4 439 eurosta 3 000 euroon (TF1). Muutos koskisi eläkeläisiä, joiden eläkkeet ovat niin suuret, että vähennys saavuttaa ylärajansa. He maksaisivat enemmän veroa.

Julkisen sektorin työntekijöiden palkkataulukoissa käytettävä indeksipiste jäädytettäisiin. Säästöä syntyisi noin kaksi miljardia euroa (La Dépêche). Indeksipisteeseen sidottu osa palkasta ei nousisi hintojen mukana, vaikka palkkojen muut osat voivat edelleen kasvaa.

Kunnilta ja muilta paikallishallinnon yksiköiltä tavoitellaan noin 5,4 miljardin euron säästöjä. Vaatimus kohdistuisi paremmin toimeentuleviin kuntiin, joiden joukossa on noin 40 prosenttia Ranskan kunnista (BFMTV). Paikallisrahoituksen komitean puheenjohtaja Jean-François Debat piti vaatimusta suhteettomana ja varoitti sen jarruttavan kuntien investointeja.

Suuryritysten asema on parempi kuin puhe budjettiponnistuksesta antaa ymmärtää. Suuryrityksiltä peritty väliaikainen lisävero tuotti noin kahdeksan miljardia euroa. Vero jatkuisi, mutta sen tuotto jäisi noin viiteen miljardiin euroon. Yritykset maksaisivat siis noin kolme miljardia euroa nykyistä vähemmän (budjettiministeriö).

Mitä parlamentti voi muuttaa

Lecornulla ei ole varmaa enemmistöä. Sosialistit ilmoittivat syyskuussa, etteivät he tue budjettia (Deutschlandfunk). Marine Le Pen puolestaan varoitti, että Kansallinen liittouma voi hylätä budjetin, jos eläkkeitä ei koroteta inflaation tahdissa (Die Zeit).

Lecornu oli luvannut olla käyttämättä perustuslain artiklaa 49.3. Sen avulla lakiesitys voidaan hyväksyä ilman äänestystä, ellei enemmistö kaada hallitusta epäluottamuslauseella. Syyskuun 30. päivänä artiklan käyttöä harkittiin jälleen varavaihtoehtona (Le Figaro).

Kunnilla on syytä odottaa neuvotteluvaraa. Viime vuonna paikallishallinnolta esitettiin yli 4,7 miljardin euron säästöjä, mutta lopullinen summa jäi noin kahteen miljardiin (BFMTV). Mahdolliset myönnytykset olisi katettava muualta, hyväksyttäväksi heikompi alijäämätavoite tai odotettua nopeampi kasvu. Valtiovarainministeriön ennuste vuodelle 2027 on yksi prosentti (valtiovarainministeriön ennusteet).

Hallituksen omilla luvuilla budjetti hidastaa Ranskan julkisen talouden heikkenemistä, mutta ei pysäytä sitä. Suurin osa säästöistä kattaa menoja, jotka muuten kasvaisivat. Sopeutus osuu eläkekynnyksen ylittäviin eläkeläisiin, enemmän veroa maksaviin eläkeläisiin, julkisen sektorin työntekijöihin ja vauraampiin kuntiin. Suuryritykset ovat ainoa ryhmä, jonka maksut jäävät nykyistä pienemmiksi.