Ranskan €54bn budjetista puuttuvat laskelmat

Ranskan pääministeri Sébastien Lecornu ilmoitti vuodelle 2027 54 miljardin euron budjettisopeutuksesta, joka on lähes kaksinkertainen siihen 30 miljardin euron kokonaisuuteen nähden, josta hallitus keskusteli vielä muutamaa päivää aiemmin (La Dépêche, To Brief). Luku näyttää politiikan suunnan muuttuneen nopeasti. Suurin osa kasvusta johtuu kuitenkin arviosta, jonka mukaan alijäämä olisi ilman uusia toimia suurempi kuin aiemmin ennustettiin.

Uusi ennuste, ei kaksinkertainen sopeutus

Aiempi 30 miljardin euron suunnitelma perustui oletukseen, että vuoden 2027 alijäämä olisi ilman uusia toimia noin 5,7 prosenttia BKT:stä. Euroopan komission ennuste asettui samalle tasolle (European Commission). Hallitus arvioi nyt, että alijäämä ylittäisi 6,5 prosenttia (L'Union, La Dépêche). Kun Ranskan noin 3 biljoonan euron BKT:hen suhteutetaan 0,8 prosenttiyksikön muutos (Eurostat), se selittää likimain koko otsikkoluvun kasvun. Hallitus ei ole julkaissut virallista täsmäytystä, mutta laskelma sopii yhteen: tavoite on sama, lähtötilanne heikompi.

Tavoitteeksi on asetettu 5 prosenttia BKT:stä. Hallituksen mukaan toimet painaisivat alijäämän 4,8 prosenttiin, mutta 6,4 miljardin euron lisäys puolustusmenoihin nostaisi luvun takaisin 5 prosenttiin (Le Monde). Nettomääräinen julkisen talouden kiristys on siten lähempänä 48 miljardia euroa, vaikka arvio riippuu siitä, lasketaan­ko puolustusmenot ja säästöt samoilla kirjausperusteilla.

Hallituksen ennusteissa vuoden 2027 reaalikasvu on 1 % ja inflaatio 1,8 % (French Economy Ministry). Oletukset vaikuttavat suoraan laskelmaan. Jos kasvu jää heikommaksi, verotuloja kertyy vähemmän ja etuusmenot kasvavat. Silloin paketin suljettavaksi tarkoitettu vaje kasvaa.

Eläkkeiden nousua hidastetaan, yritysveroa kevennetään

Julkistetut toimet kohdistuvat näkyvimmin eläkeläisiin ja julkisen sektorin työntekijöihin. Eläkkeet nousisivat hintoja hitaammin, mikä säästäisi valtiolle alle 6 miljardia euroa. Julkisen sektorin palkkojen perustana oleva indeksipiste jäädytettäisiin nykyiselle tasolle, mikä toisi noin 2 miljardin euron säästöt (La Dépêche). Jos inflaatio yltää ennustettuun 1,8 prosenttiin, indeksipisteen jäädytys heikentää siihen sidottujen palkkojen ostovoimaa.

Suuryritykset saisivat sen sijaan veronalennuksen. Väliaikainen yhteisöveron lisävero tuottaa nyt noin 8 miljardia euroa. Hallitus pitäisi lisäveron voimassa alennetulla verokannalla, jolloin sen tuotto olisi noin 5 miljardia euroa (Le Monde). Hallituksen laskelmissa noin 5 miljardin euron verotuotto merkitsee säästöä verrattuna tilanteeseen, jossa lisäveron annetaan raueta. Käytännössä yritykset maksaisivat vähemmän.

Nämä ovat toistaiseksi ainoat yksilöidyt osat. Suurinta osaa 54 miljardista eurosta ei ole vielä eritelty, ja julkistetut toimet menevät osin päällekkäin laajempien menokattojen kanssa. Ranskan riippumattoman finanssipoliittisen valvontaelimen HCFP:n, joka tarkistaa ennusteiden sisäisen johdonmukaisuuden, oli määrä saada budjettioletukset tällä viikolla. Arvio ei ole vielä julkinen (HCFP, La Tribune).

Ei enemmistöä, ei varavaihtoehtoa

Lecornu on luvannut, ettei hän käytä Ranskan perustuslain 49.3 artiklaa. Sen nojalla hallitus voi viedä budjetin voimaan, ellei parlamentin enemmistö kaada hallitusta. Lupaus on poliittinen, ei oikeudellinen. Budjetti on siten alttiina kansalliskokoukselle, jossa millään puolueella ei ole enemmistöä. Vasemmisto vastustaa eläke- ja palkkajäädytyksiä. Kansallinen liittouma voi vetää hallitukselta tukensa milloin tahansa. Näiden ryhmittymien ei tarvitse sopia vaihtoehdosta. Niiden tarvitsee vain äänestää samaa tekstiä vastaan.

Ranskan ja Saksan valtionlainojen korkoero kasvoi syyskuun puolivälissä noin 96 korkopisteeseen (0,96 prosenttiyksikköä), lähelle suurinta eroa sitten vuoden 2012 (Banque de France). Italian korkoero Saksaan oli samaan aikaan noin 88–89 korkopistettä (QuiFinanza). Ranska maksoi hetken aikaa lainarahastaan enemmän kuin Italia, vaikka Italian julkinen velka suhteessa BKT:hen on suurempi (Eurostat). Ranska saa edelleen rahoitusta markkinoilta, ja sen valtionvelan keskimääräinen laina-aika on yli kahdeksan vuotta. Siksi korkojen nousu siirtyy rahoituskuluihin viiveellä (Agence France Trésor). Korkoeron kasvu sopii silti yhteen sijoittajien huolen kanssa: Ranskan julkisen talouden näkymät ja budjetin läpimenoon liittyvä parlamentaarinen riski painavat markkinoilla.

Ranska on ilmoittanut 54 miljardin euron tavoitteesta. Varmennettua 54 miljardin euron kokonaisuutta ei ole vielä esitetty. Lopulliset lakiesitykset ja HCFP:n arvio ratkaisevat, kestääkö otsikkoluku tarkastelun.