Ranskan 54 mrd. euron säästöt kasvattavat velkaa

Ranskan vuoden 2027 talousarvioesityksessä alijäämän ennakoidaan pienenevän 5,4 prosentista 5,0 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Julkinen velka kasvaisi kuitenkin 119,3 prosentista ennätykselliseen 121,7 prosenttiin (Les Echos Investir, Le Monde). Alijäämä pienenee, mutta pysyy alijäämänä. Ranska kasvattaa velkaansa aiempaa hitaammin, eikä talous kasva riittävästi velkataakan sulattamiseksi.

Miksi pienempi lainanotto kasvattaa silti velkaa

Velkasuhde eli velan määrä suhteessa BKT:hen voi pienentyä, vaikka valtio ottaa uutta velkaa, jos talous kasvaa velkamäärää nopeammin. Espanjassa näin kävi heinäkuussa: velkakanta kasvoi, mutta nimellisen kasvun eli hintojen nousun sisältävän kasvun ansiosta velkasuhde painui alle 100 prosenttiin BKT:stä (Banco de España, El País).

Ranskassa kehitys kulkee päinvastaiseen suuntaan. Valtiontaloutta tarkastava Cour des comptes arvioi, että velkasuhteen vakauttaminen edellyttäisi jo lähes 119 prosentin lähtötasolta alijäämän painamista noin 2,8 prosenttiin (Cour des comptes). Hallituksen vuoden 2027 tavoite, 5,0 prosenttia, on lähes kaksinkertainen tähän rajaan verrattuna.

Korkomenot vaikeuttavat sopeutusta. Kun matalan koron aikana liikkeeseen lasketut velkakirjat erääntyvät, Ranska joutuu korvaamaan ne nykyistä kalliimmalla velalla. Tagesschaun mukaan korkomenot olivat vuoden 2026 ensimmäisellä puoliskolla 34,5 miljardia euroa, lähes 20 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Public Sénatin mukaan noin 10 miljardia euroa hallituksen vuoden 2027 sopeutuksesta kuluisi kasvaviin velanhoitomenoihin eli valtion velkojille maksamiin korkoihin.

Miksi 54 miljardia euroa ei tarkoita 54 miljardin leikkauksia

Hallitus ilmoittaa saavansa aikaan 54 miljardin euron säästöt. Luku kuvaa parannusta tilanteeseen, jossa mitään ei tehtäisi ja alijäämä kasvaisi kohti 6,5 prosenttia (Euroopan komissio). Kyse on todellisesta julkisen talouden sopeutuksesta, mutta ei 54 miljardin euron konkreettisista leikkauksista. Suunnitelman aiemmassa versiossa puhuttiin noin 30 miljardista eurosta. Otsikkoluku kasvoi suurelta osin siksi, että vertailukohtana käytetty toimettomuuden skenaario heikkeni.

Hallitus ei ole julkaissut kattavaa erittelyä siitä, miten yksittäiset toimet johtavat 54 miljardin euron kokonaissopeutukseen. Julkisuudessa olevien tietojen perusteella taakka jakautuu epätasaisesti.

Eläkeläisiin kohdistuisi joko etuuksien jäädytys tai verovähennyksen pienentäminen. Niillä tavoitellaan noin 6 miljardin euron säästöä (LCP). Julkisen sektorin palkat jäädytettäisiin, mikä säästäisi noin 2 miljardia euroa. Ranskan valtiovarainministeriö Bercy ennustaa inflaatioksi 1,8 prosenttia vuonna 2027 (French Economy Ministry). Palkkajäädytys merkitsee siten ostovoiman heikkenemistä.

Suuryritykset puolestaan maksaisivat veroa nykyistä vähemmän. Väliaikainen yritysveron lisävero tuottaa tällä hetkellä 8 miljardia euroa vuodessa. Talousarviossa vero säilytettäisiin, mutta sen tuotto laskisi noin 5 miljardiin euroon (French Budget Ministry). Virallisessa laskelmassa tätä pidetään säästönä verrattuna tilanteeseen, jossa vero poistuisi kokonaan. Yritysten näkökulmasta verotus kuitenkin kevenisi nykyisestä 3 miljardilla eurolla. Puolustusmenojen 6,4 miljardin euron lisäys pienentää osaltaan muualla tehtävän sopeutuksen vaikutusta.

Julkisuudessa nimetyt toimet eivät yllä 54 miljardiin euroon. Ero yksilöityjen toimien ja ilmoitetun kokonaissopeutuksen välillä on edelleen selvittämättä.

Mitä finanssipoliittinen neuvosto voi ratkaista – ja mitä ei

Hallitus toimitti budjettitekstit Ranskan riippumattomalle finanssipoliittiselle neuvostolle Haut Conseil des finances publiquesille (HCFP). Neuvosto arvioi, ovatko talousarvion kasvu- ja tulo-oletukset realistisia (HCFP). Sen lausuntoa ei ollut julkaistu 19. syyskuuta mennessä.

Myönteinenkään HCFP:n arvio ei todistaisi, että talousarvio toimii. Neuvosto tarkastaa ennusteet, ei lainsäädäntöä. Budjetin hyväksyminen jää parlamentille, jossa millään puolueella ei ole enemmistöä. Hallitus voi viedä budjetin läpi perustuslain 49.3 artiklan nojalla ilman äänestystä, mutta tällöin oppositio voi käynnistää epäluottamusäänestyksen.

Ranska on ollut EU:n liiallisia alijäämiä koskevassa menettelyssä eli virallisessa prosessissa, jolla jäsenmaa velvoitetaan vähentämään liiallista lainanottoa, heinäkuusta 2024 lähtien. Alijäämä on painettava alle 3 prosenttiin vuoteen 2029 mennessä (Council of the EU). Ranskan aiemmassa suunnitelmassa velkasuhteen ennakoitiin olevan korkeimmillaan 118,7 prosenttia vuonna 2027. Uusi 121,7 prosentin ennuste osoittaa, ettei suunnitelman mukainen kehitys enää toteudu (European Commission).

Vaikka kaikki talousarvion toimet toteutuisivat, velka kasvaisi edelleen. Parlamentti päättää, kuka maksaa heikkenevän kehityksen hidastamisesta, mutta hallitus ei ole vielä esittänyt täydellistä erittelyä 54 miljardin euron sopeutuksesta.