Ranskan velkapreemio lähestyy 90 korkopistettä

Ranskan kymmenvuotisen valtionlainan korko nousi 9. syyskuuta 4,31 prosenttiin, korkeimmilleen sitten vuoden 2008 finanssikriisin (Reuters, Les Echos Investir). Lukema ei vielä merkitse velkakriisiä. Suurin osa noususta johtui maailmanlaajuisesta korkoliikkeestä, jossa sijoittajat vaativat valtioille lainaamistaan varoista aiempaa suurempaa vuotuista tuottoa. Ranskan oma ongelma näkyy paremmin suhteessa muihin maihin: riskilisä kasvaa hitaasti mutta johdonmukaisesti.

Ranskan korko nousi Saksaa enemmän, mutta päivämuutos kertoo vain vähän

Valtionlainojen korot nousivat samalla viikolla laajasti. Euroalueen turvallisimpana velallisena pidetyn Saksan kymmenvuotinen korko kohosi sekin 3,42 prosenttiin (Reuters, Investing.com). Syyskuun 9. päivänä Saksan korko nousi 6 korkopistettä eli prosenttiyksikön sadasosaa ja Ranskan 8,5 korkopistettä (Reuters, Les Echos Investir). Ranskan lisänousu oli siten noin 2,5 korkopistettä. Yhden kaupankäyntipäivän perusteella ei kuitenkaan voi erottaa julkiseen talouteen liittyvää riskiä markkinakohinasta.

Pidemmän ajan ero antaa selvemmän kuvan. Ranskan ja Saksan kymmenvuotisten lainakorkojen välinen ero eli spread kasvoi 88,7 korkopisteeseen, lähelle 90:tä ja suurimmilleen sitten marraskuun 2024 (Idéal Investisseur). Kuukausien aikana kertynyt ero on lisähinta, jota sijoittajat vaativat Ranskan alijäämien ja poliittisen epävarmuuden vuoksi.

Riskilisän suuruutta havainnollistaa vertailu Etelä-Eurooppaan. Kreikka sai 9. syyskuuta markkinoilta lainaa Ranskaa halvemmalla (France 24/AFP). Italian kymmenvuotisen lainan korko oli 4,21 prosenttia, kun Ranskan vastaava korko oli 4,26 prosenttia (QuiFinanza). Ranska maksaa nyt enemmän kuin maat, joihin nähden sen rahoitusasema oli aiemmin selvästi vahvempi.

Korkojen nousu siirtyy budjettiin vähitellen

Noin 4,3 prosentin markkinakorko ei hinnoittele saman tien uudelleen Ranskan koko 310 miljardin euron lainanotto-ohjelmaa vuodelle 2026. Valtiokonttori oli heinäkuun loppuun mennessä laskenut liikkeeseen noin 71 prosenttia vuoden lainoista aiemmilla ja alemmilla koroilla (Agence France Trésor). Liikkeessä olevien velkakirjojen korkoehdot säilyvät eräpäivään saakka, ja Ranskan velkojen keskimääräinen juoksuaika ylittää kahdeksan vuotta (Ranskan senaatti). Kustannus kasvaa vaiheittain, kun vanhaa halpakorkoista velkaa korvataan uudella ja kalliimmalla.

Muutos näkyy jo uusissa lainoissa. Syyskuun 3. päivän huutokaupassa marraskuussa 2036 erääntyvän viitelainan hyväksytty korko nousi elokuun 3,90 prosentista 4,23 prosenttiin, kertoo Boursorama. Ostajista ei silti ollut pulaa. Tarjousten määrää myytyihin velkakirjoihin vertaava bid-to-cover-suhde oli 2,28, joten kysyntää kertyi euroissa yli kaksinkertaisesti tarjontaan nähden. Markkina toimii edelleen normaalisti.

Euroopan komissio arvioi Ranskan tämän vuoden julkisen talouden alijäämäksi 5,1 prosenttia BKT:stä. Ilman uusia toimia alijäämä kasvaa 5,7 prosenttiin vuonna 2027 ja velkasuhde ylittää 120 prosenttia BKT:stä (Euroopan komissio, Euroopan komission alijäämämenettely). Ranskan senaatin herkkyysanalyysin mukaan nykyiselle korkeammalle tasolle jäävät korot lisäisivät korkomenoja ensimmäisenä vuonna noin 3,2 miljardia euroa ja viidessä vuodessa 23,5 miljardia euroa (Ranskan senaatti). Kasvavat korkomenot vähentävät liikkumavaraa verotuksessa, julkisissa menoissa ja investoinneissa.

EKP voi ostaa jäsenmaan velkakirjoja TPI-välineellä, jos markkinahäiriö estää rahapolitiikan välittymisen normaalisti euroalueelle (EKP). Syyskuun 9. päivän markkinatilanne ei viitannut siihen, että puuttumisen ehdot olisivat lähellä täyttymistä. Kaikki Reutersin kyselyyn osallistuneet ekonomistit odottivat EKP:n nostavan talletuskorkonsa seuraavana päivänä 2,50 prosenttiin (Reuters, Devdiscourse). Ohjauskoron nousu pitää valtionlainojen korkotason korkealla koko euroalueella.

Uusille sijoittajille Ranskan velkakirjat tarjoavat aiempaa paremman nimellistuoton, jos lainat pidetään eräpäivään saakka. Matalamman korkotason aikana ostettujen velkakirjojen markkina-arvo puolestaan laskee. Ranskalaiset veronmaksajat kantavat kustannuksen asteittain, kun 2010-luvun halpakorkoiset lainat erääntyvät ja ne jälleenrahoitetaan nykyisillä koroilla ja Ranskan kasvaneella riskilisällä. Rahoituksen saatavuus ei ole vaarantunut, mutta jokainen kallistunut jälleenrahoitus kaventaa tulevien budjettien liikkumavaraa.