Ranskan reaktoripula nosti sähkön yli €300

Otsikoihin noussut 20,4 prosentin luku kuvasi yhtä hetkeä, ei koko päivää. AFP laski sen EDF:n reaktoritiedoista ennen kello kymmentä 12. elokuuta, jolloin suurin osa Ranskan ydinvoimakapasiteetista oli merkitty ympäristösyistä poissa käytöstä (Europe 1, France 24). Osa reaktoreista tuotti edelleen sähköä, mutta vajaalla teholla. Taloudellisesti olennaista oli, mitä hinnalle tapahtui, kun menetetty tuotanto osui kulutushuipun kanssa samaan aikaan.

Päivänsisäistä toimitusta edeltävillä markkinoilla sähkön hinta nousi Ranskassa 21,8 prosenttia 142,50 euroon megawattitunnilta ja Saksassa 22,8 prosenttia 138,50 euroon megawattitunnilta (Euronext/Reuters, Oilprice). Kyse on hinnasta, jolla sähköä ostetaan tänään seuraavan päivän toimitukseen. Illalla, kun aurinkovoiman tuotanto hiipui mutta jäähdytyksen tarve pysyi korkeana, saman päivän kaupankäyntihinnat nousivat molemmissa maissa yli 300 euroon megawattitunnilta (The Edge).

13 reaktoria, kaksi ongelmaa

Ranskan 57 ydinreaktorista 13 oli ongelmissa: kahdeksan oli kokonaan pysäytetty ja viisi kävi vajaalla teholla (Euronews, Barron's).

Tutumpi ongelma oli jokivesien lämpeneminen. Ranskan ydinvoimalat käyttävät joki- tai merivettä järjestelmiensä jäähdyttämiseen ja palauttavat veden sen jälkeen lämpimämpänä takaisin. Ympäristösäännöt rajoittavat palautusveden lämpötilaa, jotta alajuoksun kalasto ja ekosysteemit eivät kuormitu liikaa. Kun Garonne lämpeni 28 asteeseen, Golfechin voimala joutui vähentämään tuotantoa. Belgian rajan lähellä Choozissa Meusen vähäinen virtaama käynnisti Ranskan ja Belgian vesienjakosopimuksen. Reaktori pysäytettiin kokonaan, jotta vettä riittäisi alajuoksun käyttäjille molemmissa maissa (EDF Chooz, Franceinfo). Samankaltaiset rajoitteet iskivät Rhônen voimaloihin.

Yllättävämpi syy oli meduusojen massaesiintyminen. Gravelinesissa, Ranskan suurimmalla ydinvoimalaitosalueella Pohjanmeren rannikolla, meduusat tukkivat jäähdytysveden ottopumppuja. EDF pysäytti kolme yksikköä ja laski neljännen tehoa. Ympäristösyistä poissa oleva kapasiteetti nousi yli edellisen, vain kaksi päivää aiemmin tehdyn 15,6 prosentin ennätyksen (EDF, Le Figaro).

Niukkuus Ranskassa, suuremmat laskut naapurissa

Euroopan sähkömarkkinat kytkevät kansalliset markkinat toisiinsa päivittäisissä huutokaupoissa. Siksi Ranskan niukkuus voi nostaa hintaa myös naapurimaissa. Kun halpaa ydinvoimaa poistuu markkinoilta, kalliimmat kaasulauhdevoimalat tulevat tilalle. Tunnin markkinahinnan määrää yleensä viimeinen voimala, jota tarvitaan kysynnän kattamiseen. Kaasu voi siis hinnoitella koko markkinan, vaikka suurin osa sähköstä olisi tuotettu halvemmilla tuotantomuodoilla.

Tilannetta kiristi Saksan tuulivoimatuotannon putoaminen 4,7 gigawattiin, noin 60 prosenttia vuodenaikaista tavanomaista tasoa alemmaksi (Euronext/Reuters). Kaksi Euroopan suurta edullisen sähkön lähdettä heikkeni samaan aikaan, ja illalla aurinkovoima väistyi normaalisti tuotantokäyrältä.

Euroopan komissio totesi 11. elokuuta, että järjestelmä pysyi vakaana ja rajasiirtoyhteydet ohjasivat sähköä tiukemmille alueille (European Commission). Sähkönjakelu ei katkennut missään maassa. Toimitusvarmuus ja kohtuullinen hinta ovat kuitenkin eri asioita.

Suorin isku osui hollantilaisiin kotitalouksiin, joilla on dynaaminen sähkösopimus eli vähittäishinta seuraa tunti tunnilta tukkumarkkinaa (NL Times, Welingelichte Kringen). Italia, suuri ranskalaisen sähkön ostaja, näki samankaltaisessa kesäkuun tilanteessa vientikapasiteetin supistuvan noin 10–12 gigawatista noin 3 gigawattiin (DW). Romaniassa Cernavodan kakkosyksikkö oli jo pois käytöstä, koska Tonavan kuivuus rajoitti jäähdytysveden saantia. Tämä kiristi erikseen Kaakkois-Euroopan tilannetta.

Voittajia olivat kaasulaitosten omistajat ja akkuoperaattorit, jotka myivät sähköä samoihin korkeisiin hintoihin. Niiden polttoainekustannus tai varastoidun sähkön hankintahinta ei noussut samassa tunnissa, joten osto- ja myyntihinnan välinen ero kasvoi.

Pienet vuosihäviöt, kalliit tunnit

EDF:n mukaan ilmastoon liittyvät rajoitteet vähentävät vuosituotantoa vain vähän. Historiallinen aineisto tukee väitettä: tuotantomenetykset jäivät lähes joka vuosi 2000–2022 alle prosenttiin Ranskan ydinvoimatuotannosta ja nousivat noin 1,5 prosenttiin vain poikkeuksellisen kuumana kesänä 2003 (DW). Yhtiö aikoo käyttää noin 9 miljardia euroa 15 vuodessa voimalakantansa sopeuttamiseen nouseviin lämpötiloihin (Le Monde).

Vuosikeskiarvo peittää kuitenkin kustannuksen ajoituksen. Hinta osuu kotitalouksiin ja yrityksiin niinä tunteina, jolloin usean reaktorin tuotanto laskee yhtä aikaa. Ydinvoiman vuosittaiset tuotantomenetykset voivat jäädä pieniksi, vaikka markkinakustannus on suuri, koska sähkö kallistuu nopeasti, kun halpaa tuotantoa katoaa kulutushuipun aikana. Tulevat helleaallot ja RTE:n, Ranskan kantaverkkoyhtiön, markkinadata näyttävät, vähentävätkö EDF:n sopeutusinvestoinnit juuri näitä huipputuntien menetyksiä vai lähinnä koko vuoden energiahävikkiä.