Ranska hyväksyi €36bn puolustuslisän

Ranskan kansalliskokous hyväksyi 19. toukokuuta 36 mrd. euron lisäyksen sotilasmenoihin. Päätös nostaa vuoteen 2030 ulottuvan puolustussuunnitelman kokonaismäärän 436 mrd. euroon (Le Monde, Al-Monitor). Äänestys meni läpi luvuin 440–122. Vastaan äänestivät vain vasemmistolainen La France Insoumise ja vihreät.

Kyse on Ranskan suurimmasta puolustusbudjetin ylöspäin tehdystä tarkistuksesta vuosikymmeniin. Samalla EU:n ainoa ydinasevaltio jää käytännössä ilman finanssipoliittista joustoa, jota 17 muuta jäsenmaata käyttää oman varustautumisensa rahoittamiseen.

Ammuksia, ei uusia asejärjestelmiä

Lisäraha kohdistuu ennen kaikkea kulutustavaraan, ei uuteen joukko- tai asejärjestelmärakenteeseen. Suurimmat erät ovat 8,5 mrd. euroa ammuksiin ja yhteensä 8,4 mrd. euroa drooneihin ja kauko-ohjattuihin järjestelmiin. Rahaa ohjataan myös ennakkovaroitussatelliitteihin (3,9 mrd. euroa) sekä Italian kanssa valmistettaviin ilmatorjunnan torjuntaohjuksiin (1,6 mrd. euroa) (Al-Monitor).

Budjettirivit ovat suora käännös Ukrainan sodan opetuksista. Kolmen sotavuoden aikana Euroopassa on nähty, miten nopeasti varastot tyhjenevät. Pariisi painottaa nyt sitä, mikä kuluu taistelukentällä ensin loppuun.

Suuret hankkeet eivät silti aikaistuneet. Uusia Rafale-hävittäjätilauksia ei tullut, fregattien määrää ei lisätty eikä Ranskan ja Saksan kuudennen sukupolven taistelukonehanketta vauhditettu. Puolustusteollisuuden edustajat ovat kuvanneet tarkistusta vuoden 2023 suunnitelman alirahoituksen paikkaamiseksi, eivät varsinaiseksi laajennukseksi (Forces Opérations). Noin 90 prosenttia menoista jää ranskalaisyrityksille, mikä on Euroopan korkein kotimaisen hankinnan osuus (Defense News).

Poikkeuslauseke, jota Ranska ei saa käyttöönsä

EU:n vuoden 2024 finanssisääntöuudistus loi puolustusmenojen poikkeuslausekkeen. Sen avulla jäsenmaa voi jättää enintään 1,5 prosenttia BKT:stä vastaavat uudet puolustusmenot alijäämälaskelman ulkopuolelle. Seitsemäntoista jäsenvaltiota on aktivoinut mekanismin (Epicenter Network, Brussels Signal). Ranska ei ole, koska se ei käytännössä voi.

Ranska on ollut heinäkuusta 2024 lähtien EU:n liiallisen alijäämän menettelyssä. Menettely käynnistyy, kun jäsenmaan julkisen talouden alijäämä ylittää 3 prosenttia BKT:stä. Ranskan alijäämä on nyt 5,1 prosenttia. Poikkeuslauseke estää uusien menettelyjen avaamisen puolustusmenojen vuoksi, mutta se ei poista jo käynnissä olevaa menettelyä. Asetuksen EU 2024/1264 artikla 8 velvoittaa Ranskan painamaan alijäämän alle 3 prosentin vuoteen 2029 mennessä riippumatta siitä, kuinka paljon se käyttää rahaa ohjuksiin ja satelliitteihin.

EU:n sisäinen epäsymmetria on selvä. Saksa uudisti perustuslaillista velkajarruaan ja aktivoi poikkeuslausekkeen. Se käytti puolustukseen 108 mrd. euroa vuonna 2026, lähes kaksinkertaisesti Ranskan 57 mrd. euroon verrattuna. Puola oli ensimmäinen maa, joka allekirjoitti EU:n SAFE-puolustuslainat, uuden sotilasmenoihin tarkoitetun EU:n lainajärjestelyn. Lainojen arvo on 43,7 mrd. euroa, ja Puola käyttää puolustukseen 4,5 prosenttia BKT:stä.

Eniten liikkumavaraa varustautumiseen on siis mailla, jotka eivät kanna Euroopan ydinpelotetta.

Ranskan korkomenot lisäävät painetta. Kymmenvuotisten valtionlainojen korot nousivat toukokuussa korkeimmilleen sitten vuoden 2009. Vuoden 2026 korkomenoiksi arvioidaan 74 mrd. euroa, mikä ylittää jo puolustusbudjetin. Ranska lainaa samaan aikaan velanhoitoon ja varustautumiseen.

Säännöt paineessa

Äänestyksen poliittinen pohja oli poikkeuksellisen laaja. Rassemblement National ja sosialistit asettuivat hallitusryhmien rinnalle, mikä teki puolustuspäätöksestä yhden viime vuosien leveimmistä puoluerajat ylittävistä linjauksista. Päätös syntyi kuitenkin ilman uusia tulotoimia. Rahoitus nojaa miljardiluokan leikkauksiin muista ministeriöistä.

Vasemmiston vastustus ei koskenut vain rahaa. Edustajat varoittivat, että laki sisältää väljästi määriteltyjä toimeenpanovallan valtuuksia, joilla ympäristö- ja kaavoitussääntöjä voitaisiin ohittaa turvallisuuskriiseissä.

Macron on tukenut puolustusmenojen erillistä kohtelua alijäämäsäännöissä. Italian Meloni on uhannut irrottaa maansa SAFE-lainaohjelmasta, ellei poikkeuslauseketta uloteta myös energiakustannuksiin. Samalla noin puolet puolustuspoikkeusta käyttävistä valtioista käyttää vapautunutta liikkumavaraa muihin kuin puolustusmenoihin. Se heikentää mekanismin uskottavuutta juuri, kun sen laajentamiseen kohdistuu lisää painetta.

Lakiesitys siirtyy Ranskan senaattiin 2. kesäkuuta. Parlamentaarinen laskutoimitus on ratkaistu. Finanssipoliittinen ei ole.