Ranskan velkakulut 17 vuoden huipulle Lähi-idän öljysaarron jälkeen

Ranskan valtionlainojen korko nousi toukokuun puolivälissä 3,97 prosenttiin, korkeimmilleen sitten vuoden 2009. Saksassa vastaava korko kävi 3,18 prosentissa, mikä on korkein taso sitten vuoden 2011. Välitön syy on öljyn hinnan nousu kohti 109:ää dollaria barrelilta sen jälkeen, kun Hormuzinsalmen saarto tukahdutti noin viidenneksen maailman raakaöljykaupasta. Korkopiikki paljastaa kuitenkin laajemman ongelman: Eurooppa yrittää rahoittaa asevarustelua velalla juuri, kun velan hinta nousee.

Öljyn hinnasta valtionlainojen korkoihin

Öljyhäiriö nostaa valtioiden lainakustannuksia inflaatio-odotusten kautta. Kun energia kallistuu, kokonaisinflaatio nousee, koska siihen lasketaan mukaan polttoaineen ja ruoan kaltaiset nopeasti heiluvat hinnat. Yhdysvalloissa kuluttajahinnat nousivat huhtikuussa 3,8 %, kun energia kallistui 17,9 %. Tämä nosti Yhdysvaltain 10-vuotisen valtionlainan koron yli 4,44 prosentin, ja muu joukkolainamarkkina seurasi perässä.

Euroopassa markkinat hinnoittelevat nyt 87 prosentin todennäköisyyden sille, että EKP eli Euroopan keskuspankki nostaa korkoja kesäkuussa. Kun ohjauskorkojen odotetaan nousevan, myös valtioiden lainakorot nousevat. EKP:n mukaan pitkien korkojen nousua selittää ennen kaikkea aikapreemio: lisätuotto, jota sijoittajat vaativat pitkien lainojen pitämisestä epävarmassa ympäristössä. EKP on kuvannut sen pitkien korkojen nousun keskeiseksi ajuriksi. Ennen kriisiä pitkän aikavälin inflaatio-odotukset pysyivät yhä lähellä 2:ta prosenttia. Sijoittajat eivät ole menettäneet luottamustaan EKP:hen. He vaativat enemmän korvausta riskistä, joka kasvoi nopeasti.

Ranska: kansainvälinen sokki kohtaa kotimaisen heikkouden

Kaikki euromaat maksavat nyt enemmän velastaan. Ranskassa ongelma on kaksinkertainen: yleinen korkosokki osuu maahan, jonka oma poliittinen riski on jo noussut. Ranskan ja Saksan valtionlainojen korkoero leveni noin 85 korkopisteeseen eli 0,85 prosenttiyksikköön. Ennen vuoden 2024 poliittista kriisiä historiallinen keskiarvo oli 53 korkopistettä.

Ranskan korkomenot kasvoivat vuoden 2026 ensimmäisellä neljänneksellä 37 % ja nousivat yli 6 mrd. euroon. Koko vuodelle valtiovarainhallinto ennakoi velanhoitomenoiksi 59,3 mrd. euroa, mikä ylittää jo koulutusbudjetin. Korkomenoista on tullut Ranskan suurin yksittäinen menoerä.

Markkinoiden viesti näkyy selvimmin vertailussa Italiaan. Ranska ja Italia lainaavat nyt käytännössä samalla korolla; viime kesänä maiden valtionlainojen korkoero painui vain 5,5 korkopisteeseen. Kymmenen vuotta sitten markkinahierarkia oli selvä: Ranska oli turvallinen, Italia riskinen. Nyt asetelma on murtunut. EKP on kutsunut Italiaa "myönteiseksi poikkeukseksi" Rooman finanssikurin vuoksi, samalla kun Pariisin poliittinen hajanaisuus nakertaa luottamusta.

Aseet ja laskutoimitus, joka ei täsmää

Tähän tilanteeseen Nato ajaa puolustusmenoihin tavoitetta, joka vastaisi 5:tä prosenttia BKT:stä vuoteen 2035 mennessä. Ranska käyttää nyt puolustukseen 2,4 % BKT:stä. Eron kurominen umpeen tarkoittaisi noin 75 mrd. euron lisämenoja vuodessa. Samaan aikaan hallitus on määrännyt 6 mrd. euron menoleikkaukset nousevien korkokulujen kattamiseksi. Asevarusteluun tarvittava raha ja velanhoitoon kuluva raha tulevat samasta, kapenevasta liikkumatilasta.

Ranska ei ole yksin. Espanjan finanssipolitiikan valvoja AIReF varoitti, että Madrid tarvitsee vuoteen 2028 mennessä 15 mrd. euron sopeutukset noudattaakseen EU:n budjettisääntöjä. Puolan puolustusmenot ovat jo 4,8 % BKT:stä, Naton korkein taso, mutta 37 % menoista rahoitetaan velalla. Saksassa uusi 500 mrd. euron infrastruktuurirahasto ja rajoittamaton puolustusvelka ovat saaneet ekonomistit varoittamaan EU:n finanssisääntöjen rikkomisesta.

EKP kokoontuu 11. kesäkuuta. Christine Lagarde on kuvannut tilannetta "sokkien kerroskakuksi": yksittäisinä hallittavia iskuja, yhdessä poikkeuksellinen yhdistelmä. Öljyn tarjontasokkiin vastaaminen korkeammilla koroilla on keskuspankille tavanomainen keino. Vaikeampi kysymys on, kestääkö euroalueen toiseksi suurimman talouden julkinen talous sen.