Ranskan Rafale pudotti droonin Latviassa

Kolmen viikon aikana Nato-maiden hävittäjät ovat ampuneet alas kaksi droonia. Romanian F-16 tuhosi droonin Viron yllä 19. toukokuuta. Ranskan Rafale teki saman Latviassa 8. kesäkuuta. Nato kiitti molemmissa tapauksissa lopputulosta, mutta ei kertonut julkisesti, millä tulenkäyttösäännöillä pilotit toimivat.

Aukko siirtyy suoraan Ankaran huippukokoukseen 7.–8. heinäkuuta.

Ilmavalvonnasta tuli tulenkäyttöä

Baltian ilmavalvonta on kierrättänyt liittolaisten hävittäjiä Liettuan Šiauliain lentotukikohdassa vuodesta 2004, pian sen jälkeen kun Viro, Latvia ja Liettua liittyivät Natoon. Tehtävä syntyi, koska Baltian mailla ei ole omia taistelukoneita.

Kahden vuosikymmenen ajan liittolaiset ovat tunnistaneet ja saattaneet tuntemattomia koneita Baltian ilmatilan lähellä. Kyse oli rauhanajan valvonnasta, ei taisteluoperaatiosta. Ampuminen oli poikkeus, joka hyväksyttiin tapaus kerrallaan kansallisissa pääkaupungeissa.

Latvian ilmatilaan Venäjältä tullut drooni havaittiin 8. kesäkuuta noin kello 9.18 paikallista aikaa. Kaksi ranskalaista Rafalea nousi Šiauliaista ja tuhosi droonin Berzgalen yllä noin 30 kilometrin päässä Venäjän rajasta, kertoivat Numerama ja Le Figaro. Latvian puolustusministeri Raivis Melnisin mukaan käskyn antoi Naton komentorakenne. Kolme viikkoa aiemmin Viron puolustusministeri oli itse antanut Romanian pilotille luvan ampua Viron alueella.

Kaksi alasampumista, kaksi erilaista valtuutusketjua. Nato ei ole selittänyt, miksi menettely poikkesi.

Kuka saa sanoa "tulta"

Viron, Latvian ja Liettuan presidentit pyysivät 21. toukokuuta Natoa luopumaan ilmavalvontamallista ja korvaamaan sen pysyvällä ilmapuolustustehtävällä. Keskeinen vaatimus on ennakkoon delegoitu tulenkäyttövaltuus. Se antaisi Naton komentajalle oikeuden määrätä alasampumisesta ilman, että jokainen päätös kierrätetään kansallisen pääkaupungin kautta (NATO).

Saman suuntaista muotoilua tuki yhdeksän itäisen sivustan maata Bukarestin B9-kokouksessa. Unkari pidättäytyi. Se riittää mahdolliseksi jarruksi, koska Nato tekee päätökset kaikkien 32 jäsenen yksimielisyydellä.

Pääsihteeri Mark Rutte sanoi molempien alasampumisten olleen "juuri sitä, mitä suunnittelimme", mutta vältti Baltian presidenttien vaatimaa tehtävän laajentamista (NATO). Saksa, Ranska ja Yhdysvallat eivät ole julkisesti asettuneet muutoksen taakse. Jos ennakkovaltuutus hyväksytään, se olisi Naton itäisen sivustan suurin muutos sitten vuoden 2016 Varsovan huippukokouksen, jossa perustettiin vahvennetut eteen työnnetyt taisteluosastot.

Itäiset liittolaiset eivät odota

Kun Nato ei ole sopinut yhteisiä sääntöjä tulenkäyttövaltuudesta, itäiset jäsenmaat rakentavat omia ratkaisujaan. Puola allekirjoitti 4,2 miljardin euron sopimuksen droonintorjuntapattereista, jotka pysyvät täysin kansallisessa määräysvallassa. Samalla se ohitti kokonaan European Sky Shield Initiative -hankkeen (Defence24). Jos Nato ei pääse sopuun siitä, kuka antaa ampumiskäskyn, Varsova pitää päätöksen itsellään.

Romanialainen pilotti ampui droonin alas Viron yllä Naton komennossa. Romanian omalla alueella samaa ei ole tapahtunut, vaikka ilmatilaloukkauksia on ollut useita vuonna 2026. Yksi drooni osui Galațin kerrostaloon 29. toukokuuta, haavoitti kahta ihmistä ja pakotti 70 asukasta evakkoon (Digi24). Yhdysvalloista saatu Merops-droonintorjuntajärjestelmä oli ilmoitettu operatiiviseksi, mutta sitä ei viety kaikkein alttiimpaan rajakaupunkiin. Naton komennossa ulkomailla pilotilla oli valtuus toimia. Kansallisten sääntöjen alla kotimaassa järjestelmä pysähtyi.

Baltian kiertovuoroa johtava Ranska kirjasi 11 hälytyslentoa yhden viikon aikana ennen 8. kesäkuuta tehtyä alasampumista (Euronews). Ranskan vuoro päättyy heinäkuussa. Seuraaja perii saman operatiivisen tahdin ilman takeita siitä, että toimintakyky tai poliittinen valmius on sama.

Jokainen alasampuminen tekee seuraavan käskyn antamisesta helpompaa mutta sen perustelemisesta nykyisten sääntöjen nojalla vaikeampaa. Erään arvion mukaan "pysyvä läsnäolo on helppo puolikas; ennakkoon delegoitu tulenkäyttövaltuus 32 jäsenen kesken on se puolikas, jota Eurooppa ei ole saanut valmiiksi" (Grosswald).

Ankarassa päätetään, kirjataanko pilottien jo tekemä käytäntö viralliseksi vai säilytetäänkö harkittu epäselvyys. Ensimmäinen vaihtoehto muuttaa itäisen sivustan asentoa. Toinen jättää Baltian ilmapuolustuksen riippumaan siitä, mikä liittolainen kulloinkin lentää Šiauliaista ja ehtiikö sen pilotti saada käskyn ennen kuin drooni osuu kaupunkiin.