G7:n 100 miljoonan barrelin suunnitelma: dieselin määrä auki

Öljyä tuovat maat ovat vapauttaneet hätävarastoistaan maaliskuun jälkeen noin 325 miljoonaa barrelia, hieman yli 80 prosenttia lupaamastaan määrästä, kertoo varastojen käyttöä koordinoiva Kansainvälinen energiajärjestö IEA (IEA). G7 lupasi 2. lokakuuta vapauttaa neljän kuukauden aikana vielä 100 miljoonaa barrelia (G7:n lausunto). Kumpikaan luku ei kerro, kuinka paljon dieseliä Eurooppaan saadaan lisää. Dieselistä on pulaa.

Kaksi lukua, jotka mittaavat eri asioita

IEA:n 32 jäsenmaata sopivat 11. maaliskuuta asettavansa saataville 400 miljoonaa barrelia, järjestön suurimman yhteisen öljyvarastojen vapautuksen (IEA). Hätävarasto tarkoittaa raakaöljyä tai valmista polttoainetta, jota valtio pitää varastossa tai jonka se velvoittaa yritykset säilyttämään toimitushäiriöiden varalta. Lokakuun lukuun verrattuna maaliskuun tarjouksesta noin 75 miljoonaa barrelia ei vielä näy vapautettuna (IEA maaliskuussa, IEA lokakuussa).

Luvut kuvaavat myös eri vaiheita. Maaliskuussa hallitukset lupasivat asettaa öljyä saataville. Lokakuussa IEA laski vapautetun öljyn määrän. Kummastakaan ei ole julkaistu tietoa siitä, kuinka paljon polttoainetta on myyty ostajille tai toimitettu varastoihin.

Suurten vauraiden demokratioiden ryhmä G7, johon kuuluvat muun muassa Yhdysvallat, Japani, Saksa ja Ranska, julkisti tämän jälkeen oman suunnitelmansa. Sen mukaan neljän kuukauden aikana vapautetaan 100 miljoonaa barrelia, ja merkittävä osa dieselistä tuodaan markkinoille jo ensimmäisten 20 päivän aikana (G7:n lausunto). Lausunnon mukaan suunnitelmassa on huomioitu jo täytetyt sitoumukset. Siinä ei kerrota, kuinka moni barreli on uutta tarjontaa, eikä dieselin määrää eritellä.

Le Figaro esitti olennaisen kysymyksen: sisältyykö maaliskuun lupauksen loppuosa uuteen suunnitelmaan vai tuleeko se sen päälle (Le Figaro)? Ennen vastausta lokakuun lukua ja G7:n suunnitelmaa ei voi laskea yhteen (Franceinfo, Élysée).

Miksi dieselistä on pulaa

Lähi-idän raakaöljyn vienti on elpynyt selvästi, kertoi IEA:n pääjohtaja Fatih Birol G7-johtajille. Jalostettujen polttoaineiden, kuten dieselin, toimitukset ovat yhä pahasti rajoittuneet. Venäjän jalostamoihin tehdyt iskut ovat kiristäneet tilannetta entisestään (IEA). Raakaöljy on jalostettava ennen kuin siitä saadaan kuorma-autoon sopivaa polttoainetta. Varastoitu diesel voidaan toimittaa suoraan jakelijoille.

Siksi varastojen polttoainejakauma on yhtä tärkeä kuin niiden koko. Maaliskuussa julkaistun alustavan arvion mukaan Euroopan maiden osuudet koostuisivat pääosin jalostetuista öljytuotteista (IEA). Lokakuun lukuun tai G7:n suunnitelmaan ei liity julkaistua dieselmäärää.

G7-maat lupasivat myös olla rajoittamatta polttoainevientiä toisilleen (G7:n lausunto). Lupauksella on merkitystä Euroopalle, sillä Washington oli aiemmin uhannut rajoittaa dieselin toimituksia Atlantin yli (To Brief).

Tarjolle, myyntiin ja pumpun hintaan

Maiden omat tiedot osoittavat, miten kaukana ”saatavilla” voi olla ”myydystä”. Alankomaiden hallituksen mukaan lähes 4,7 miljoonaa maan lupaamasta 5,4 miljoonasta barrelista on ”vapautettu tai asetettu saataville”. Hallitus kertoo, että maan varastovirasto COVA alkoi tarjota 2. lokakuuta ostettavaksi 50 000 tonnia dieseliä (Alankomaiden hallitus). Tarjous ei vielä tarkoita kauppaa. Ostajien on otettava polttoaine vastaan.

Saksassa näkyy sama ero. Berliini osoitti käyttöön 2,6 miljoonaa tonnia noin 20 miljoonan tonnin varastosta (Saksan hallitus). Se on vahvistanut vain, että ostajat ottivat vastaan ensimmäisen erän, mutta ei kertonut sen kokoa. Euroopan varastoviranomaiset ilmoittavat polttoainemäärät tonneina ja IEA barreleina, mikä vaikeuttaa maiden lukujen yhteenlaskua.

Myyty diesel ei vielä tarkoita halvemman dieselin saamista. Handelsblatt arvioi G7:n päätöksen helpottavan ennen kaikkea markkinoiden lyhyen aikavälin epävarmuutta, ei laskevan dieselhintoja pysyvästi (Handelsblatt). Puolan energiaministeri Miłosz Motyka esitti epäilevän arvion 2. lokakuuta. Koska toimitukset eivät olleet katkenneet, hän ei nähnyt syytä vapauttaa puolalaista dieseliä ja katsoi, ettei se juuri laskisi pumppuhintoja (XYZ).

Motykan kanta perustuu polttoaineen hinnan muodostumiseen. Pumpun hintaan sisältyvät tukkuhinta eli hinta, jolla kauppiaat myyvät polttoainetta toisilleen, jakeluketjun katteet ja verot. Tukun hinnan lasku näkyy siis kuluttajalle vain osittain. Kallis diesel tuntuu ensin eniten sitä käyttävissä yrityksissä, kuten maantiekuljetuksissa ja dieselkoneita käyttävillä aloilla. Mitä pidempään niukkuus jatkuu, sitä todennäköisemmin yritykset siirtävät osan kustannuksista asiakkaidensa maksettavaksi.

G7 pyysi IEA:lta raporttia 20 päivän kuluessa (G7:n lausunto). Siihen asti tiedoista voi päätellä, että varastoista vapautettu määrä on suuri. G7 ei kuitenkaan ole kertonut, kuinka paljon sen suunnitelma tuo Euroopan markkinoille lisää dieseliä: päällekkäisyyttä maaliskuun lupauksen kanssa ei ole selvitetty, eikä polttoainejakaumaa ole julkaistu.