Galațin isku vauhdittaa €1.5B droonipuolustusta

Venäläinen Geran-2-drooni osui 29. toukokuuta kerrostaloon Romanian Galațissa. Äiti ja teini-ikäinen poika loukkaantuivat. Kyse oli ensimmäisestä asuintaloon kohdistuneesta iskusta Naton alueella sen jälkeen, kun Venäjä aloitti täysimittaisen hyökkäyssodan Ukrainassa. Naton pääsihteeri Mark Rutte tuomitsi Venäjän "vastuuttoman toiminnan" (Kyiv Independent).

Yhteisissä Nato-rakenteissa tapahtui silti vähän. Romania ei vedonnut Naton 4. artiklaan, jonka perusteella jäsenmaa voi pyytää virallisia neuvotteluja, jos se kokee turvallisuutensa uhatuksi. Bukarest valitsi kahdenväliset kanavat.

Itäisellä sivustalla asehankinnat, nopeutetut joukkojen siirrot ja teolliset kumppanuudet rakentavat nyt rinnakkaista puolustusjärjestelmää. Sen etu on nopeus: se ei vaadi kaikkien 32 Nato-maan yksimielisyyttä.

Sopimukset allekirjoitettiin, aseet tulevat vuosien päästä

Romania allekirjoitti lähes 1,5 miljardin euron droonintorjuntasopimukset ennen 31. toukokuuta päättynyttä SAFE-määräaikaa. SAFE on EU:n uusi yhteinen puolustusmeno-ohjelma. Pakettiin kuuluu seitsemän Rheinmetallin SKYNEX-ilmatorjuntajärjestelmää ja yli 400 000 erikoisammusta (Capital.ro).

Toimitusaika on yhdestä kahteen vuotta. Siihen asti Romania voi lähettää hävittäjiä droonien perään, mutta sillä ei ole maasta toimivaa järjestelmää, jolla drooni pysäytetään kaupunkialueen yllä.

Italia lähetti 3. kesäkuuta neljä Eurofighter Typhoon -hävittäjää ja noin 180 sotilasta Mihail Kogălniceanun lentotukikohtaan. Kahdenvälinen droonintorjuntakoulutus alkaa 15. kesäkuuta (NewsUkraine). Molemmat siirrot oli suunniteltu ennen Galațin iskua. Isku antoi niille poliittisen kiireen.

Romanian presidentti keskusteli 4. kesäkuuta Viron presidentin Alar Karisin kanssa "tiiviistä yhteistyöstä droonintorjuntahankkeissa" (ERR). Tiedotteessa ei kerrottu järjestelmistä, aikatauluista eikä teknologiansiirrosta. Virolla on rajalla havaintosensoreita, mutta ei aktiivista alasampumiskykyä. Se näkee drooneja. Se ei voi tuhota niitä.

Missä liike todella näkyy

Puolan valtion asekonserni PGZ solmi tuotantosopimuksen virolaisen Frankenburg Technologiesin kanssa droonintorjuntaohjuksista. Kapasiteetiksi ilmoitetaan 10 000 ohjusta vuodessa (Army Recognition). Sopimus tekee Puolasta itäisen sivustan droonintorjunta-ammusten massatuotantokeskuksen.

Ukraina lähettää erikoistuneita droonintorjuntaryhmiä suoraan Romaniaan, Latviaan, Liettuaan ja Viroon. Etulinjakokemusta siirretään maihin, jotka eivät ole itse kohdanneet vastaavaa uhkaa (Romania Insider).

Suomi sulki Helsinki-Vantaan lentoaseman kolmeksi tunniksi 15. toukokuuta oman droonihälytyksensä jälkeen. Sen jälkeen hallitus hyväksyi 50,2 miljoonan euron hätärahoituksen droonipuolustukseen ja kasvatti hankintavaltuuksia yli miljardilla eurolla vuoteen 2032 asti (Finnish Government).

Miksi yhteiset rakenteet eivät pysy tahdissa

EU:n näkyvin droonintorjuntapolitiikka on komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin Vilnassa julkistama toimintasuunnitelma. Se on komission tiedonanto, ei sitova lainsäädäntö. Sen toimeenpanokehikko tähtää vuoteen 2030. European Drone Defence Initiative tavoittelee ensimmäistä suorituskykyä vuoden 2026 lopulla ja täyttä toimintaa vuoden 2027 loppuun mennessä (UAV Defence, 2EU Brussels).

Nato tarjoaa droonintorjunnan hankintamarkkinapaikkaa ja harjoituskehyksiä. Ne auttavat yhteensopivuudessa, mutta eivät muodosta komentorakennetta, joka voisi ampua droonin alas Galațin yllä kello kolmelta aamuyöllä (Defense News).

SAFE-ohjelman määräaika pakotti maat allekirjoittamaan sopimuksia 31. toukokuuta mennessä. EU:n yhteiset rakenteet eivät ole toimintakunnossa ennen vuotta 2027, aikaisintaan. SAFE-rahoituksella tehdyt kansalliset hankinnat ovat muuttumassa Euroopan tosiasialliseksi puolustusarkkitehtuuriksi: kahdenväliseksi rakenteeltaan, yhteiseksi vasta tavoitteena.

Naton siviileille ei ole korvauskehikkoa, jos heihin osuu sodan leviämisvaikutus. Romanian viranomaisten mukaan Galațin uhreille maksettiin korvauksia maan hätäavun sosiaalirahastosta, samasta mekanismista, jota käytetään tulvien jälkeen.

Kaikki liittolaiset eivät edes pidä toimia tarpeellisina. Slovakian ulkoministeri Juraj Blanár kieltäytyi kutsumasta Venäjän suurlähettilästä puhutteluun ja sanoi elettä "poseeraukseksi, joka ei ratkaise mitään" (Aktuality.sk). Pääministeri Robert Fico meni pidemmälle ja käytti tapausta vaatiakseen EU:n ja Venäjän vuoropuhelua (STVR).

Naton puolustusministerit kokoontuvat Brysselissä 18. kesäkuuta. Baltian presidentit ovat vaatineet, että liittokunta siirtyy ilmapoliisitoiminnasta, eli ilmatilan valvonnasta, ilmapuolustukseen, eli ilmatilan puolustamiseen (AeroTime). Kokouksen operatiiviset päätökset ratkaisevat, jääkö kahdenvälinen rakenne pysyväksi vai ehtiikö yhteinen järjestelmä lopulta suojaamaan myös Galațin kaltaisissa kerrostaloissa nukkuvia ihmisiä.