Saksa avaa velkahanan puolustukselle

Saksa rakensi vuosia talouspoliittista uskottavuuttaan velkakurin varaan. Friedrich Merzin hallitus on nyt hyväksynyt vuoden 2027 budjettiluonnoksen, joka sisältää noin 203,6–203,7 miljardia euroa uutta velkaa, kertoo Reutersiin pohjautuva raportointi. EU-näkökulmasta ratkaisevaa on lähtötilanne: Saksa voi velkaantua yhteisten sääntöjen puitteissa asemasta, jota Ranskalla ja Italialla ei ole.

Asema nojaa kolmeen tekijään. Sijoittajat pitävät Saksaa yhä turvallisena velallisena, perustuslaki antaa Berliinille aiempaa enemmän poikkeusväyliä, ja puolustusmenot tarjoavat velanotolle poliittisen suojan. Velka ei enää ole yhtä halpaa kuin nollakorkovuosina, mutta Saksan 10-vuotisen valtionlainan korko oli 7. heinäkuuta noin 2,99 prosenttia, TradingEconomicsin mukaan. Se ei viittaa rahoituspaniikkiin.

Velkaa tulevien vuosien tuloista

Suunnitelma rakentuu useasta kerroksesta. Liittovaltion perusbudjetti, infrastruktuurirahasto ja Bundeswehr-rahasto nostavat vuosille 2027–2030 suunnitellun velanoton noin 838,2 miljardiin euroon, kertoo sama Reutersiin pohjautuva raportointi. Berliini siirtää käytännössä tulevia verotuloja tämän päivän turvallisuus- ja infrastruktuurimenoihin.

Olennaista on juridinen reitti. Saksan velkajarru, eli perustuslaillinen sääntö, joka rajoittaa tavanomaista velanottoa, ei enää pure samalla tavalla, kun puolustus- ja turvallisuusmenot ylittävät yhden prosentin BKT:stä, talouden vuotuisesta tuotannosta. Näin ovat raportoineet DW ja FAZ. Siksi velanotto on kotimaassa helpompi perustella kuin yleinen menolisäys.

Riski tulee vastaan myöhemmin. Liittovaltion korkomenojen, eli velkojille maksettavien menojen ennen uusia palveluita tai veronkevennyksiä, arvioidaan nousevan 41,9 miljardista eurosta vuonna 2027 80,7 miljardiin euroon vuonna 2030, kertoo Tagesschau. Korkomenot ovat budjetissa ensimmäisiä pakollisia menoja. Seuraavat hallitukset aloittavat budjettineuvottelut pienemmällä liikkumatilalla.

Velanotto olisi helpompi kantaa, jos kasvu tukisi sitä vahvemmin. Saksalaisraportoinnin mukaan budjetti nojaa oletukseen, että reaalikasvu, eli inflaatiosta puhdistettu tuotannon kasvu, on 0,5 prosenttia vuonna 2026 ja 0,9 prosenttia vuonna 2027, kertoo Onvista/Reuters. Hidas kasvu ei tee velasta väärää, mutta se nostaa velkarahalla ostettavien asioiden laadun ratkaisevaksi.

Kuka saa suojan

Ensimmäiset hyötyjät on helppo nimetä. WirtschaftsWochen mukaan vuoden 2027 investoinneiksi suunnitellaan 117,5 miljardia euroa ja puolustuksen perusmenoiksi noin 109,7 miljardia euroa. Raha ohjautuu puolustusteollisuudelle, rakennusyhtiöille, raideliikenteen urakoitsijoille ja julkisten hankkeiden alihankintaketjuille. Puola arvioi suunnitelmaa vähemmän kirjanpidon kuin tulosten kautta: syntyykö siitä kalustoa, logistiikkaa ja Ukrainalle tukea, joka todella saapuu perille. Huoli näkyy DW:n puolankielisessä raportoinnissa.

Suoja rahoitetaan osin valtion vähemmän suojatuista menoista. Upday UK kertoo kolmen miljardin euron leikkauksista eläkevakuutuksen tukiin ja 1,8 miljardin euron leikkauksista sairausvakuutuksen tukiin. Lisäksi ilmasto- ja muutosrahastosta siirretään 2,7 miljardia euroa yleiseen budjettiin aukon kattamiseksi. Tuet ovat liittovaltion siirtoja vakuutusjärjestelmiin, joten vaikutus riippuu myöhemmistä päätöksistä maksuista, palveluista ja rahastojen puskureista. Suunta on silti selvä: puolustus ja infrastruktuuri suojataan, sosiaali- ja ilmastomenot auttavat laskelman tasapainottamisessa.

Miksi muut eivät voi kopioida mallia

EU:n budjettisäännöt nojaavat yhä kolmeen prosenttiin BKT:stä alijäämän rajana ja 60 prosenttiin BKT:stä velan viitearvona, kuten komissio ja asetus 2024/1263 määrittelevät. Epäsymmetria syntyy lähtöasemasta. Maa, jolla on Saksan maine turvallisena velallisena, voi muuttaa turvallisuussokin investointivelaksi. Korkean velan maa kohtaa samat säännöt markkinoilla lyhyemmällä kärsivällisyydellä ja kotimaassa kapeammalla poliittisella tilalla.

Ranska näyttää eron numeroina. Arab News viittasi Ranskan julkiseen velkaan, joka oli vuoden 2026 ensimmäisellä neljänneksellä 3 536,1 miljardia euroa eli 117,5 prosenttia BKT:stä. Italia taas näyttää kirjanpidollisen kiistan: Pagella Politica korostaa, ettei puolustusmenoja yksinkertaisesti poisteta EU:n alijäämäsäännöistä. Upday NL nostaa esiin uskottavuusongelman: Berliini ottaa itse runsaasti velkaa ja vaatii samaan aikaan EU:lta niukempaa budjettia.

Saksankin edessä on oma seinänsä. Raportoidut rahoitusaukot kasvavat 22 miljardista eurosta vuonna 2028 38 miljardiin euroon vuonna 2029 ja 47 miljardiin euroon vuonna 2030, kertoo taz. Handelsblattin mukaan hallitus käyttää jo vuoden 2027 budjettiin 6,8 miljardia euroa varannoista, jolloin myöhemmille vuosille jää noin 3,9 miljardia euroa.

Saksan velkakäänne testaa etuoikeutta, ei merkitse puhdasta irtiottoa kurilinjasta. Ennakkotapaus on puolustettavissa vain, jos velka tuottaa turvallisuutta, infrastruktuuria ja käyttökelpoista kapasiteettia ennen kuin korkomenot vievät liikkumatilan uudelleen.