Saksa syyttää Serhii K:ta Nord Streamista

Saksan liittovaltion syyttäjä on nostanut syytteen ukrainalaista Serhii K:ta vastaan. Syyttäjän mukaan hän johti ryhmää, joka tuhosi kolme Nord Stream -kaasuputkea Itämerellä syyskuussa 2022 (DW, Euronews).

Heinäkuun 1. päivänä jätetyn syytteen mukaan Serhii K. koordinoi peiteoperaatiota vuokratulta jahdilta ja räjäytti siviilienergiainfrastruktuuria, joka yhdisti Venäjän ja Saksan. Kyseessä on ensimmäinen rikossyyte tapauksessa, joka on jakanut Euroopan pääkaupunkeja lähes neljä vuotta. Oikeusprosessi näyttää jo nyt, kuinka pitkälle liittolaiset ovat valmiita menemään auttaakseen Saksaa viemään tapauksen oikeuteen.

Italia luovutti epäillyn. Puola kieltäytyi.

Syyte päätyi saksalaiseen tuomioistuimeen, koska Italia teki yhteistyötä. Italian viranomaiset pidättivät Serhii K:n Riminin lähellä elokuussa 2025 Saksan antaman eurooppalaisen pidätysmääräyksen perusteella. Kyse on EU:n tavanomaisesta menettelystä, jolla jäsenmaat luovuttavat rikoksesta epäiltyjä toisilleen. Serhii K. siirrettiin Saksaan viime marraskuussa, ja hän on ollut siitä lähtien tutkintavankeudessa (ANSA/CEI).

Puola toimi päinvastoin. Varsovalainen tuomioistuin kieltäytyi luovuttamasta toista ukrainalaista epäiltyä, joka on yhdistetty samaan tapaukseen (Interia). Juridiset perusteet olivat kapeita: epäselvyydet toimivallasta ja siitä, täyttäisikö väitetty teko myös Puolan rikoslain tunnusmerkistön.

Poliittinen perustelu oli laajempi. Pääministeri Donald Tusk tuki julkisesti luovutuksesta kieltäytymistä. Varsovalle Nord Stream ei ole koskaan ollut neutraalia siviili-infrastruktuuria, vaan Saksan ja Venäjän strateginen putkihanke, jonka Puola varoitti vuosien ajan lisäävän Moskovan vaikutusvaltaa Euroopassa (DW).

Ero ei rajoitu kahteen tuomioistuinratkaisuun. Eurooppalainen pidätysmääräys toimii vain, jos kansalliset tuomioistuimet luottavat toistensa päätöksiin. Tätä kutsutaan vastavuoroiseksi tunnustamiseksi. Puolan kieltäytyminen näyttää, missä kohtaa luottamus murtuu poliittisen paineen alla. Luovutuspyynnössä ratkaistaan samalla kiistaa siitä, mitä Nord Stream oikeastaan oli.

Saksa jäi yksin

Saksan syyttäjät ovat valinneet laajan tulkinnan. Syytteissä tekoa käsitellään osin hyökkäyksenä siviili-infrastruktuuria vastaan. Syyttäjä myös torjui puolustuksen väitteen, jonka mukaan sodassa toimiva sotilas voisi olla tavallisen rikosvastuun ulkopuolella (Zeit). Saksalainen tuomioistuin hyväksyi Saksan toimivallan, vaikka räjähdykset tapahtuivat kansainvälisillä vesillä lähellä Tanskan Bornholmia.

Saksa ajaa asiaa käytännössä yksin. Tanska ja Ruotsi tutkivat räjähdyksiä omissa menettelyissään, mutta päättivät tutkinnat helmikuussa 2024. Tanskan poliisi totesi räjähdysten olleen tahallista sabotaasia, mutta katsoi, ettei Tanskassa ollut riittävää perustaa rikosjutun jatkamiselle. Saksa peri tapauksen muiden vetäydyttyä, ei koordinoidun eurooppalaisen tutkinnan tuloksena.

Julkinen näyttö on yhä ohutta. Ylen mukaan tutkijat yhdistivät epäillyn Andromeda-jahtiin puhelintietojen avulla, mutta tapahtumakulku nojaa edelleen pitkälti saksalaismedioiden tietoihin (Yle). Kukaan ei ole ilmoittautunut tekijäksi. Ukraina kiistää osallisuutensa. Julkisuudessa ei ole esitetty näyttöä siitä, että operaatio perustuisi valtiolliseen päätökseen (BBC).

Syyte muuttuu nopeasti syyllisyydeksi

Unkari näyttää, kuinka nopeasti yksittäisestä syytteestä rakennetaan poliittinen johtopäätös. Riippumaton Telex uutisoi syytteestä korostaen, että epäilty kiistää syyllisyytensä eikä mikään tuomioistuin ole todennut valtiollista vastuuta (Telex). Unkarin hallituslinjaa tukevassa mediassa epäillyn kansallisuus nostettiin otsikoihin ja tapaus liitettiin Budapestin laajempaan argumenttiin Ukrainan tukemista vastaan.

Siirtymä väitteestä "ukrainalaista syytetään" väitteeseen "Ukraina on syyllinen" on poliittisesti käyttökelpoinen mutta juridisesti kestämätön. Juuri tähän väliin disinformaatio asettuu.

Tapauksen valtakartta on selvä. Saksan syyttäjät nostivat syytteet. Saksalainen tuomioistuin päättää, eteneekö asia pääkäsittelyyn. Italia luovutti yhden epäillyn. Puola pysäytti toisen. EU:n rooli rajoittuu oikeudelliseen kehikkoon: pidätysmääräykseen ja vastavuoroisen tunnustamisen sääntöihin. Itse syytevaltaan EU:n toimielimillä ei ole otetta.

Seuraavaksi mitataan, kestääkö oikeudessa testattu näyttö poliittisen houkutuksen tehdä yhdestä vastaajasta tuomio koko valtiolle.