Saksa ilmoitti Natolle puolustusmenonsa

Saksa on ilmoittanut Natolle arvioivansa puolustusmenonsa vuonna 2026 124,7 miljardiin euroon eli 2,69 prosenttiin BKT:stä, kertoo ZEIT. Luku siirtää Berliiniä pois asemasta, jossa sitä on totuttu painostamaan taakanjaossa. Nyt Saksa asettuu itse mittatikuksi. Euroopan kannalta ratkaisevaa ei silti ole ilmoitetun summan koko vaan se, muuttuuko raha käyttökelpoiseksi sotilaalliseksi suorituskyvyksi.

Naton prosenttiluvut vertaavat kansallisia suunnitelmia, eivät maksuja yhteiseen sotilaskassaan. Liittokunnan vanhan kahden prosentin tavoitteen ja 20 prosentin kalustohankintaodotuksen rinnalle on tullut vaativampi polku: 5 prosenttia BKT:stä vuoteen 2035 mennessä. Siitä 3,5 prosenttia kohdistuisi varsinaiseen puolustukseen ja 1,5 prosenttia teihin, satamiin, kyberturvaan, energiaan ja muihin järjestelmiin, jotka pitävät joukot liikkeessä, kuten CRS:n taakanjakoyhteenvedossa ja Al Jazeeran huippukokousraportoinnissa kuvataan. Paine liittolaisiin kasvaa. Vielä se ei kerro, kuka kykenee siirtämään, huoltamaan ja ylläpitämään joukkoja kriisin paineessa.

Berliini ostaa vaikutusvaltaa

Liittokansleri Friedrich Merz haluaa, että Saksaa kohdellaan keskeisenä turvallisuuden tuottajana eikä liittolaisena, jota Washington joutuu vetämään perässään. Hänen hallituksensa on höllentänyt monien puolustukseen liittyvien menojen rajoja ja tähtää 3,5 prosenttiin BKT:stä vuoteen 2029 mennessä, kertoo QNA. Tämä antaa Berliinille poliittisen vastauksen Washingtonille ja Mark Ruttelle ennen kuin se antaa Euroopalle koetellun sotilaallisen vastauksen.

Itäinen sivusta mittaa Saksaa toisin. Puolassa keskustelu keskittyy ammuksiin, ilmatorjuntaan, logistiikkaan ja teollisuuteen, ei BKT-suhteeseen sinänsä, kuten Defence24 kehysti huippukokouksen testin. Varsovalle Saksan rooli vahvistusten solmukohtana merkitsee jotain vasta, jos junat saavat etuajo-oikeuden, sairaalat pystyvät vastaanottamaan tappioita, polttoaine ja varaosat liikkuvat nopeasti ja sotilassaattueet eivät juutu siviililiikenteen pullonkauloihin. Sama huoli näkyi Onetin kuvauksessa.

Liettua tekee testistä konkreettisen. Saksalaisprikaatin on määrä kasvaa siellä noin 5 000 sotilaaseen ja 200 siviiliin vuoden 2027 loppuun mennessä, kertoo Euronews. Saksan sotilaiden liitto DBwV sanoo, että henkilöstö, yksiköt ja infrastruktuuri rakentuvat Ruklan ja Rudninkain ympärille. Puolustusministeri Boris Pistorius on samalla myöntänyt puutteita logistiikan, lääkintähuollon sekä kemiallisen, biologisen, säteily- ja ydinpuolustuksen asiantuntijoissa, raportoi NAMPA. Prikaati rauhoittaa paperilla. Se pelottaa vastustajaa vasta miehitettynä, huollettuna ja harjoiteltuna.

Liittolaiset lukevat lukua omista rajoitteistaan

Ranska katsoo Saksan menolisäystä puolustusteollisen ketjun hallinnan kautta. Saksalainen raha voi vahvistaa Eurooppaa, jos sillä rakennetaan järjestelmiä, joita eurooppalaiset pystyvät valmistamaan, päivittämään ja ylläpitämään odottamatta yhdysvaltalaisia suunnitelmia tai lupia. Le Monde sijoitti Euroopan varustautumisen ammus-, ilmatorjunta-, kuljetus- ja kaukovaikutuspuutteiden kehykseen. Zone Militaire kertoi Saksan kiinnostuksesta yhdysvaltalaisiin Tomahawk- ja PAC-3 MSE -ohjusten tuotantolisensseihin. Ne voisivat lisätä suorituskykyä, mutta samalla säilyttää riippuvuuden Yhdysvaltain hyväksynnästä.

Italia lukee samaa lukua budjetin kautta. Berliinillä on tilaa käyttää rahaa, Roomalla on edessään laskun kirjaaminen. Avvenire kuvasi jakautunutta hallitusta, johon Nato, Yhdysvallat ja EU kohdistavat painetta. Pagella Politica puolestaan osoitti, että Italian ongelma ei ole niinkään muodollinen oikeudellinen kielto vaan kiista alijäämistä, hallituskoalition sisäisestä politiikasta ja siitä, miten puolustusmenot näkyvät julkisessa taloudessa.

Espanja yrittää erottaa suorituskykylupaukset BKT-laskennasta. Pedro Sánchez torjuu viiden prosentin kansallisena tavoitteena ja katsoo, että noin 2,1 prosenttia voi riittää Espanjalta vaadittuihin suorituskykyihin, kertoo La Vanguardia. Saksan luku tekee tästä perustelusta vaikeamman myydä. Se antaa Ruttelle ja Washingtonille lisää painetta tilanteessa, jossa El Español kertoo varoituksista liittolaisille, jotka kieltäytyvät puolustuksen edellyttämistä välineistä.

Saksan ilmoitus muuttaa Naton sisäistä politiikkaa ennen kuin se muuttaa Euroopan käyttökelpoista sotilaallista voimaa. Merz on ostanut Berliinille uskottavuutta, ja uskottavuus muuttuu nyt paineeksi Roomalle, Madridille ja itäiselle sivustalle. Näyttö jää Merzin, Pistoriuksen ja Rutten pöydälle: allekirjoitetut sopimukset, miehitetyt yksiköt, täytetyt varastot, raivatut kuljetusreitit ja harjoitellut prikaatit. Siihen asti Saksa on vahvistanut asemaansa Natossa enemmän kuin Euroopan asemaa kriisissä.